LUCY

Lucy

Joulukuu

Taso: 7

Hoidokit: Kirka, Obsidan, Electic Shock, Raven Queen, Mockingbird, Smokeheart

Astutukset:
Kirka - Sorrow
Leonardo - Kelly
Circle Of Dreams - Light Dancer
Napakymppi - Kesäyön Taika
Colonels frá Skógur - Cora
Velaro - Bolela

Circus - Lavenka
Norra - Mandarin
Damaskos - Electic Shock

11.12.2020

20.12.2020

25.12.2020

27.12.2020

Joulukuu 2020, Tammikuu 2021

28.12.2020

30.12.2020

31.1.2021

4.1.2021

14.2.2021

14.7.2021

Tavarat:

Moonlight-huppari
Esteratsastuspukusetti

Turvakypärä

Esteraippa

Kouluraippa

Tallipussi

Satulalaukku

Ratsatussaappaat

Ratsastushousut(kokopaikkaiset)

T-paita(vaalean punainen)

Talviratsastustakki(vaalean punainen)

Ratsastuslegginssit(vaalean punanen)

- Mustavalkoinen kouluratsastuspukusetti

- Valkoiset ratsastushanskat

- Musta ratsastushattu

• Heijastinliivi (Neon vihreä)

• Turvaliivi (musta)

• Kisatakki (vaaleansininen)

Yhteiset:
riimunaru salmiakkikuvioilla

Ratsastusloimi

Tonttulakki hevoselle

Turpapehmuste

Niskapehmuste

Pehmuste satulavyöhön
Magic brush
Ratsastusvyö
Letityskuminauhapussi
Hoitosetti

Freejump-jalustin

Kylmäyskääreet

Jumppapallo

Klipperi

Ketjunaru

Pehmustettu riimu

Herkkukeksipaketti(omena)

Herkkukeksipaketti(minttu)

Selvitysspray

Herkkukeksipaketti

Jännesuojat

Pintelit

Kaulanaru

Talliloimi (taivaansinen)

Ulkoloimi (keltainen)

Toppaloimi (punainen)

Hevospyyhe(vaalean punainen)

hevosshampoo

Kavioöljypurkki

Satulasaippua

Pesuaine

Hyönteissray
• Ötokkähuppu (valkoinen)

Kirka:

Nylonriimu (auringonkukan keltainen)

Moonlight-huopa (auringonkukan keltainen)

Yleissatula (tumman ruskea)

Korvahuppu (auringonkukan keltainen)

Jump-off suitset (tumman ruskeat)

Pehmustettu riimu (vaalean keltainen)

Thalia:

Nylon riimu(punainen)

Pehmustettu riimu(punainen)

Tuttipullo varsalle

Obsidan:

Pehmustettu riimu(vaalean punainen)

High Jump-suitset(vaalean ruskea)

Korvahuppu(vaalean punainen)

Estesatula(vaalean ruskea)

Koulusatula(valeanruskea)

Estehuopa(vaalean punainen)

Kouluhuopa(vaalean punainen)

Pintelit(vaalean punainen)

-Royal blue ratsastusloimi (Fleece selkäloimi)

-Musta martingaali

-Royal blue korvahuppu

-Musta Freejump -jalustin (2kpl)

-Musta Estesatula

-Royal blue Estehuopa

-Royal blue Pintelit

-Mustat Etujalansuojat

-Mustat Jump off -suitset

-Musta Cross-rintaremmi

-Valkoinen Pehmustesetti suojiin (joka jalkaan)

Indigo:

-Ruskean beige yleis-satulahuopa

- Tummanruskea Romaani

- musta yleis-satula

- Ruskean beige korvahuppu

-Ruskean beige kaulanaru

- Mustat Micklem multibridle

Rahat: 2949vr, 5 lahjakorttia

Kommentit

Lucy7/27/2020 01:14:00 ip.
Heräsin aamulla hirveään valoon. Ikkunani oli unohtunut auki ja aurinko paistoi suoraan sisään. Tänään olisi Ravin ja lokin hoitopäivä. Nousin sängystä ylös. Laahustin alakertaan ja löin samalla varpaani rappusiin.
-Au! Kiljaisin.
Kipu hellitti hetken päästä ja jatkoin matkaa.
Kävelin keittiöön ja nappasin murot hyllyltä. Katselin ympärilleni ja näin seinällä hevoskalenterin. Kuva muistutti Ravia. Käänsin pääni pois ja otin lautasen. Kaadoin murot kulhoon ja otin lusikan hyllystä. Istuin tuolille ja aloin syödä. Söin hitaasti. Ei kulunut paljon aikaa kun hädissäni huomasin että kello oli jo 10.00. Minun piti olla 10.30 tallilla. Minulla oli niin huono aamu! Juoksin vaatekaapille ja puin ratsastusvatteet. Nappasin ratsastus-saappaat eteisestä ja juoksin ulos.
- isi voitko viedä mut tallille? Kysyin.
- Kaipa minä voin, isä vastasi.
Lähdimme nopeasti tallille ja olimme noin 5minuutin päästä tallilla. Lähdin ulos autosta ja tulin noin 10.26 talille. En myöhästynyt. Kävelin talliin. Ravi alkoi hirnua kuin tulin. Menin silittelemällä ravia. Menin karsinaan ja näin, että ravin heinäverkko oli melkein tyhjä. Ajattelin, pitäisikö minun hakea lisää heinää. Pistin ravin omistajalle viestiä ja hän vastasi hetken kuluttua ”ei tarvitse”. Suljin puhelimen ja aloin hoitaa Ravia tallin harjoilla.
- Ihana nähdä sua taas! Kuiskasin.
Ravia oli kivaa hoitaa, vaikka välillä ravi alkoikin piehtaroida. Päätin mennä tänään ilman satulaa. Hain suitset raville. Suistien laitossa kesti noin 1min sillä Ravi ei halunnut kuolaimia suuhun. Talutin ravin kentälle ja nousin ratsaille. Siirryin alkukänteihin ja annoin pitkää ohjaa. Yhtäkkiä ravi kompastui jalkoihinsa ja horjahdin.
- Hei prrrr! Huudahdin.
Meidän oli tänään tarkoitus hypätä 50cm mutta se ei taida onnistua. Otin jo vähän ravia pitkillä sivuilla ja Ravi meni ensin hyvin ja sitten nosti vasta puolessa välissä. Aloin tulla puomeja käynnissä ja ravissa. Sitten tultiin estettä joka oli noin 20cm. Ravi ei pudottanut sitä ja taputin häntä oikein kovasti. Tultiin se toiseen suuntaan ja siinä Ravi tiputti esteen löntystelemällä sen yli. Estettä korotettiin noin 50cm ja ensin Ravi pääsi sen ja hyppy oli ihanan tasainen. Toiseen suuntaan ravi hyppäsi sen mutta kompastui omiin jalkoihin ja lensin suoraa päätä alas.
Jatkuu..
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy7/27/2020 02:36:00 ip.
Osa 2/3
Kipusin takaisin Ravin selkään. Kipu vihlasi kädessä. Otin loppu käynnit ja sitten talutin Ravin takaisin karsinaan. Ravilla oli riimu alla, joten otin vaan suitset pois. Talutin Ravin tarhaan. Hain samalla kaapistani Lokin riimun. Jatkoin matkaa Lokin karsinalle. Kun tulin sisään, Loki alkoi hamuta taskujani. Laitoin Lokille riimun ja talutin hänet maneesiin. Maneesissa oli jo esteet valmiina joten aloin irtohypyttää Lokia heti. Hypättiin ensin vain 40cm ja kavaletteja. Sitten laitoin estettä korkeammalle. Este oli nyt noin 90cm. Loki pukitti kerran ja kielsi esteen. Sen jälkeen Loki hyppäsi sen todella sujuvasti. Nappasin lokin riimu naruun ja lähdin taluttamaan häntä kohti Tarhaa. Tulisin hakemaan hänet kohta, sillä me hypätään vielä tänään. Lähdin tallilta hetkeksi pois ja menin läheiseen kahvilaan hakemaan nuudelia ja munkin. Minulla oli ihan hirveä nälkä. Kun lähdin kahvilasta huomasin että kello oli jo 11.56. Minulla oli tasalta kenttä vuoro. Lähdin kohti tallia ja puin ohuen takin samalla päälle, sillä kesästä huolimatta ulkona oli vain +7. Lähdin tarhalle missä Loki oli ja talutin hänet karsinaan. Laitoin Lokille nopeasti suitset. Vein hepan kentälle ja nousin selkään. Loki oli paljon pienempi kun Ravi, sen selässä oli myöskin mukavampi olla. Hyppäisin tänään korkeintaan lokilla noin 95cm, jos Loki olisi kiltisti. Lähdin uralle. Otin alku ravia ja menin puomit. Alettiin sitten tulemaan kentän keskellä olevaa kavalettia jonka Loki meni tosi hyvin. Tuntui kun olisin hypännyt robotilla, sillä Loki meni esteet niin pehmeästi. Rupesin tulemaan pitkää sivua laukassa. Loki nosti sen melkein heti, Lokin laukkakin oli tasainen. Sitten tultiin 65cm estettä laukassa, Loki meni sen hyvin. Sen jälkeen 70cm, Loki meni sen hyvin, mutta toiseen suuntaan tiputti. 95cm meni molempiin suuntiin täydellisesti. Lähdin loppu raveihin ja käynteihin ja laskeuduin alas ratsailta. Vein Lokin karsinaan, otin siltä suitset pois ja laitoin riimun. Lokilla oli ihana ratsastaa. Talutin Lokin tarhaan ja taputin sitä kovasti..
illalla:
Kello on 21.53. Menin vaihtamaan yöpuvun ja syön iltapalan. Kävelin keittiöön ja nappasin voin jääkaapista. Otin leivän pussista ja voitelin sen. Ilta tuntui ihanalta. Olin ratsastanut molempia hoitsujani. Sitten mieleeni tulvi jotain kauhistuttavaa.. joitan joka tulvi mieleen vasta nyt.. Olin nähnyt jotain.
-Ei kuvittelen vaan kaiken! Huudahdin ja marssin sänkyyn.
Jatkuu..
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy8/01/2020 08:54:00 ip.
3/3
Saavuin tallille ajoissa! Näin Lokin hirnumassa tarhassa. Minulla oli tänään vaan lokin hoito vuoro. Talutin Lokin tarhasta, sillä tunti alkaisi 20min päästä. Harjasin lokin nopeasti ja talutin hänet kentälle. Otin riimun, ja riimunarun irti. Tänään menisin kokonaan ilman suitsia! Nousin selkään, se oli vaikeaa. Kun olin vihdoin päässyt selkään lähdin uralle. Vähän ajan päästä alettiin menemään puomeja ja kavalettia. Yhtäkkiä Loki pukitti. Horjahdin ja tipuin alas. Loki oli säikähtänyt jotain. Katsoin ympärilleni, sillä minustakin tuntui että joku tuijoittaisi. Nousin takaisin ja loppu tunti meni ihan hyvin.

Tallin jälkeen:

Olin tullut 20.00 kotiin ja oloni oli yhä epävarma. Ylläni oli koko ajan sama tunne. Se tunne, kun joku tuijottaa. Lähdin kuitenkin samointein nukkumaan ja annoin asian olla.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy8/18/2020 01:01:00 ip.
Saavuin tallille aikaisin. Olin nukkunut hyvin, joten minua ei juurikaan väsyttänyt. Näin lokin tarhassa ja viereisessä tarhassa Ravin piehtaroimassa. Päätin ratsuttaa Lokin ensin. Kävin hakemassa lokin naruriimun ja riimunarun. Talutin Lokin karsinaan ja sidoin Lokin kiinni. Pistin Lokille suitset ja talutin lokin kentälle. Kentällä nousin Lokin ratsaille ja pyysin lokia liikkeelle. Chi chi, ääntelin Lokille. Loki lähti liikkeelle ja otimme pian ravia. Hypittiin noin 70cm ja illalla hyppäisin metrin!

Myöhemmin

-moikka Ravi!
Ravi piehtaroi yhä tarhassa. Yritin vetää Ravin ylös mutta se oli hankalaa. Lopulta sain Nostettua ravin ja talutin Ravin karsinaan. Suitsin hänet ja nousin kentällä ratsaille. Lähdin maastopolulle ja pyysin ravia. Ravi nosti ravin hienosti. Yhtäkkiä Ravi kompastuu jalkoihinsa ja lennän alas hiekkatielle. -prr! Huudahdin. Ravi pysähtyi mutta alkoi syödä. Kömmin ylös ja nousin takaisin. Jatkoin matkaa ja vastaan tuli kaatuneita puunrunkoja. Pyysin ravia hyppäämään, ensimmäinen este meni hyvin. Kehuin ravia. Toinen oli pikkaisen korkeampi, se oli noin 50cm. Hypättiin sekin ongelmitta. Palasimme maastosta takaisin klo 20.00 ja vein ravin karsinaan. Otin varusteet pois ja menin hakemaan Lokia. Varustin Lokin ja menimme suoraan maneesiin. Hypättiin 50cm, 70cm, 90cm ja sitten vielä 100cm. Menin loppu käyntejä kunnes yhtäkkiä iski ukkonen. Loki lähti täyttä laukkaa ja yritin vain pysyä selässä, olin nimittäin ilman satulaa. -prr, yritin rauhoitella, mutta Loki yhä jatkoi. Lopulta loki pukitti ja lensin alas. Minua ei kuitenkaan sattunut. Talutin Lokin karsinaan kun kello oli 21.00 ja lähdin kotia kohti. Matkalla sain viestin ”ei puhelin numeroa” luin. Viestissä luki ”tule tallille keskiyöllä” samassa viesti katosi puhelimestani. Minua pelotti joten marssin vain kotiin enkä päättänyt tulla.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/07/2020 10:17:00 ip.
Oli ilta klo 20.00. Olin rastittanut jo Lokin ja Ravin aamulla. Ajattelin kuitenkin vielä illalla tehdä kevyen koulutunnin Ravin kanssa. Ensilumi oli tullut aamulla, kun olin ollut ravilla maastossa. Nyt maa oli ihan lumen peitossa, joten koulutreeni pidettiin maneesissa. Loki oli jo syömässä ilta heiniä kun ravi taas odotti, että voisin tulla hoitamaan häntä. Menin Ravin karsinaan ja harjasin häntä tallin harjoilla. Otin häneltä myös kaviot, mutta se ei sujunut ihan hyvin. Ravi hermostui ja teki lujan pamautuksen jalallaan maata vasten, sitten se työnsi minut päin karsinan ovea ja siitä vielä Hänen veteensä. Olin tyrmistynyt mutta hoidin ravin loppuun ja aloin sitten varustamaan häntä. Ravi oli aika rauhallinen kun laitoin satulan ja suitset, mutta oli kyllä korvat luimussa koko ajan. Kun olin saanut Ravin varustettua, vein sen maneesiin ja sielä nousin selkään. Ravi oli kiva alkukäynneissä. Kun alettiin ottaa ohjia viimein tehtiin ensin muutama suunnan vaihto ja alettiin sitten ravailemaan. Kesällä istuntani oli vielä ihan hyvä Ravin harjoitus ravissa, mutta en ole mennyt hänellä harjoitus ravia kesän jälkeen. Ajattelin ottaa siis harjoitus ravin, että saisin istuntani korjattua ja oppisin ratsastamaan taas Ravilla paremmin. Kun oltiin ravailtu molempiin suuntiin, alettiin sitten nostamaan laukkaa. Tuntui että Ravi vaan löntysteli eikä yrittänyt edes olla kompastelematta, mutta vähän virkisttyttyään se meni ihan kivasti. Laukat sujui kiitettävästi ja alettiin treenaamaan sitten laukan vaihtoja ja löysää lisätttyä ravia. Lopulta menin loppu käynnit ja minun vanhempani tulivat katsomaan lopputunnista minua. Lähdin klo 22.00 kotiin, kun olin saanut Ravin hoidettua. Menin nukkumaan ja huomenna olisi perus lukio ja talli päivä. Vaikka olenkin lukiossa olen silti sopiva Lokille koska olen alipainonen ja jalkani on aika lyhyet. Oon muutenkin semi lyhyt. Oli kiva tallipäivä tänään!
Pus pus ihana moonlight!
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/08/2020 07:21:00 ip.
(Käytän tässä tarinassa esineitä mitä oon ostanu mut et ole varmaan vielä nähny niitä)

Hoitotarina:
Heräsin aamulla väsyneenä, koska en ollut nukkunut kauheasti viime yönä. Olin vain ajatellut kuinka menestyisin ratsastuksessa. Olin alkanut nyt tehdä paljon työtä jotta kehittyisin. Pian oli mun ja Ravin kisat. Kisat ei ole hirveän todelliset ja sen palkinto on toden näköisesti sulkaa levy. Pääsen kuitenkin sen avulla treenaamaan vahvemmin tuleviin kisoihin. Ekat kunnon kisat on Ravin kanssa noin viikon päästä. Sitä ennen kisaan vielä Lokilla pienet estekisat, jotka on leikkimieliset. Kisoja on siis tulossa, mutta minun pitikin mennä asiaan. Tänään Lokilla on vapaapäivä ja menen Ravilla uudella vikellysvyöllä. En ole koskaan ennen vikeltänyt ravilla. Olen vikeltänyt vaan äidin vanhalla hevosella. Lähdin tallille noin klo 8.00. hengailin hetken vaan Katatun kanssa ja lähdin sitten tallihommiin. Minulla oli ideassa, että juoksuttaisin silti vähän Lokia, vaikka tänään menen enemmänkin Ravilla. Menin tarhan eteen seisomaan ja viheltelin Lokin luokseni. Loki ravasi häntä ja korvat pystyssä minua kohti. Ensimmäisenä Loki tökkäsi taskujani.
”Ei mulla oo nyt mitään sulle” kikatin. Avasin tarhan portin ja lähdin itse kävelemään ensin. Loki seurasi ja tuli perässäni talliin, sitten hän käveli rauhallisesti omaan karsinaansa. Hain Lokille lainaharjat ja annoin Lokille sieltä harjan, mitä hän voi tutkia. Loki ei ikinä rikkonut harjoja ja tutkimisen jälkeen ne olivat aina hyvässä kunnossa. Aloitin Lokin harjaaminen ja putsasin ponin todella puhtaaksi. Loki ei ollut piehtaroinut, toisin kun Ravi. Näin kuinka kurassa Ravi oli kun vein Lokin talliin. Ravi oli ihan tomussa ja jalat olivat kovettuneessa mudassa. Lokin harjauksessa meni vaan 5 minuuttia, sillä poni oli aika puhdas valmiiksi. Otin kaviot harjauksen jälkeen. Kavioissa ei ollut paljon mitään, vaikka sieltä muutama mullan pala löytyikin. Kun olin saanut Lokin hoidettua, hain Lokin riimun ja riimunarun. Pistin Lokin sitten kiinni, koska hän oli ollut hoidon aikana vapaana. Talutin hänet maneesin ja aloin juoksuttamaan Lokia juokstus ympyrällä.

Vähän myöhemmin:
Olin juoksuttanut Lokin ja nyt olen Ravin tarhan edessä. Loki meni kivasti ja askeleet olivat kauniit. Viheltelin Raville että tulisi, mutta hän vain piehtaroi eikä edes katsonut minuun. Lopulta otin namun ja Ravi löntysteli sitten luokseni. Huokaisin kun näin kuinka likainen Ravi oli, mutta vein hänet talliin. Karsinassa Ravi ei juurikaan tehnyt mitään, muutakun 2 piehtarointi yritystä. Kun olin harjannut ja ottanut kaviot, laitoin Raville vikellysvyön ja vein hänen sitten kentälle. Kentällä nousin jakkaralta ratsaille ja alkukäyntejen ajan venyttelin jalkojani Ravin selässä. Lopulta lähdettiin ottamaan ravia. Otettiin sitten pieni seis ja nousin seisomaan Ravin selkään, Ravi oli rauhassa ja tuijotteli vaan Katatua, joka vei joitain hevosia talliin. Lopulta tulin sitten normaaliin asentoon ja aloin harjoitella väärinpäin menoa ja jonkinlaisia käsilläseisontoja. Otettiin myös Laukkaa erilaisissa asennoissa. Sitten otettiin loppukäynnit ja tulin alas ratsailta. Vein Ravin talliin ja otin siltä varusteet pois. Annoin vielä molemmille hepoille namit ja hyvästelin heidät, koska lähdin nyt kotiin. Rakastan molempia hoitsujani yhtä paljon. Ravin kanssa kehityn enemmän, koska Ravi on vaativampi ratsastaa ja siinä on paljon haastetta. Loki taas on ihana hevonen, joka on helppo hoitaa ja ratsastaa. Pieni ihana kisaponi, jonka kanssa voin lähinnä korjata istuntaa ja nauttia. Molemmat on kunnon opetus mestareita. Lähdin klo 17.00 tallilta pois. Hymyilin kun näin, kuinka kaverini lähetti minulle viestinä videon missä menin Ravilla ilman käsiä.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/08/2020 11:38:00 ip.
Moi! Yritän nyt tässä hoitotarinassa saada sitä talvi tunnelma merkkiä, ei haittaa jos en saa sitä mutta yritän parhaani.

Tulin tänään tallille kävellen. Yöllä oli satanut muhkea kerros kaunista lumivalkoista lunta. Kun kävelin katua pitkin, lumi narskui mukavasti jalkojeni alla. Koko maa oli valkea ja kaikki talot oli koristeltu jouluvaloilla. Ilma oli raikas ja tyyni. Kun saavuin tallille odotti sielä minua Katatu ja muut hoitajat tonttulakit päässä. Pidettiin hetki kiva juttelu tuokio ystävieni kanssa ja sitten menin hakemaan Ravin tarhasta. Ravilla oli villaloimi päällä kylmän sään vuoksi. Ravi hirnahteli iloisesti kuin pieniä, hentoja ja kauniita lumihiutaleita sateli ilmassa. Vihelsin Ravin luokseni ja nappasin sen sitten kiinni. Ravillakin oli harvinaisen kiva päivä tänään, koska hän ei pelleillyt tai ollut piehtaroinut tänään. Tallissa oli lämmin ja myöskin villasukkani lämmitti minua. Harjasin Ravin ja harjatessa hän vaan hirnahteli ulospäin katsoen kateellisena, milloin vielä Loki sai olla hetken lumisateessa. Sitten sanoin Raville:
”Soo soo, kohta et saa lahjoja”
Ravi alkoi hamuta minua ja hain sitten satulan. Kun olin satuloinut Ravin hain hänellä suitset jo valmiiksi, mutta lämmitin ensin 4 minuuttia kuolaimia. Sitten laitoin Raville suitset ja pistin vielä Ravin tonttulakin. lähdin taluttamaan häntä maneesiin. Maneesissa oli niin lämmin, että en olisi tahtonut lähteä sieltä pois. Lopulta kuitenkin tulin maneesista ulos ja lähdin tutuille lumisille maastopoluille. Ravi kulki tasaisesti ja nautin selässä narskuvasta lumesta, kauniista maastosta ja Ravin kanssa läsnäolosta. Lähdettiin ottamaan harjoitusravia ja siitä pian laukkaa. Tuuli humisi ihanasti korvissani. Nautin lumisesta ilmasta niin kovasti että, unohdin hidastaa Ravia kiitolaukkaa välttämisestä. Onneksi sain lopussa Ravin hidastettua. Ravin tonttulakki heilui, kun menimme reippaasti eteenpäin. Saavuimme sitten tallille missä hoidin Ravin pois ja laitoin tavarat takaisin paikoilleen. Lakaisin vielä tallin lattian. Sielä tallissa Kirka hirnahti minulle. Hymyilin ja lähdin tallihuoneeseen. Tallihuoneen ovella haistoin glögin ja piparin tuoksun. Kun astuin sisään sielä oli muutama hoitaja herkuttelemassa. Tallihuone oli kauniisti koristeltu. Katatu tarjosi minullekin keksiä ja glögiä ja oli todella hyvää! Lähdin iloisena kotiin päin. Kotona äiti tarjosi minulle lämmintä kaakaota. Talomme oli koristeltu punaisilla ja kultaisilla joulukoristeilla. Joulukuusi tuoksui keittiöön asti, vaikka sielä pipareita leivottiin. Pikkusiskoni ryntäsi keittiöstä minua vastaan ja antoi minulle piparin. Hymyilin ja haukkasin siitä palan. Siskoni on 8 vuotias ja hänen unelmansa on päästä ratsastamaan Ravilla tai Lokilla. Ajattelin joskus hänen antaa mennä heillä mutta tietenkin minun talutuksessa. Lunta oli nyt noin 20cm paksuinen kerros. Talossamme soi joululauluja ja Kanimme oli iloisena isän sylissä. Koiramme taas odotti innokkaana keittiössä, jos jotain tippuisi. Yläkertaan tuoksui glögi ja huoneeni oli koristeltu kauniisti. Sängyn allani oli lahja. Avasin lahjan ja sieltä tuli jouluista suklaata!
Hyvää joulua moonlight!🎄
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/09/2020 04:50:00 ip.
Täänään minulla oli maastakäsittely tunti Shasan kanssa. Tunti varmasti kehittäisi shasan ja minun luottamusta. Lähdin tallille klo 17.00. Olin ollut tekemässä aamutallia, mutta tulin uudetsaan tallille nyt. Sain kyydin isältäni tallille ja pian olinkin perillä.
”Kiitos iskä kyydistä” kiitin. Olin innoissani, sillä en ollut koskaan ennen käynyt maastakäsittely tunneilla. Tänään oli kevyt harjoitus, koska en tuntenut Shasaa kunnolla. Huomenna oli tarkoitus päästä Shasan selkäänkin. Kun pääsin Tallille, hain Shasan heijastin riimun ja hain samalla myös Riimunarun. Maiskutin ja menin sitten vasta Shasan karsinaan. Shasa katseli minua eikä juurikaan tehnyt eleitä. Harjasin Shasan ja otin häneltä kaviot. Shasan kaviot oli ihan mudassa ja siinä kesti hetken ottaa ne. Lähdin sitten taluttamaan Shasaa kentälle. Shasa vaikutti rauhalliselta ja käveli kiltisti vierelläni. Kun tultiin kentälle, sielä valmentajani jo odotti minua. Ensin käveltiin pitkällä riimunarulla kenttää pitkin rauhallisesti. Olin hevosen vasemmalla puolella ja taputtelin häntä aina kun Shasa meni hyvin. Talutuksen idea oli se, että hevonen herkistää tunnistamaan askeleeni. Vähän ajan päästä alettiin ottamaan ravia ja kävelin rauhallisesti Shasan vierellä. Tunnin idea ei ollut opettaa shasalle hurjia temppuja, vaan kehittää luottamustamme. Alettiin tulla sitten pujotteluja ja Shasa meni nekin aika hyvin. Lopuksi annoimme shasalle mahdollisuuden näyttää taitonsa ja irrottime riimunarun. Eli menin kentän toiselle puolelle ja Shasan joutui odottaa kunnes vihelsin, silloin Shasa saa tulla luokseni hakemaan herkun. Shasa oli vetänyt tunnin hyvin ja annettiin hänen kävellä ihan pitkällä riimunarulla ympäri kenttää.

Myöhemmin:
Tunti meni hyvin ja Shasa oli tosi kiva, myös minun tyylinen ratsu. Menen huomenna selässä käymään ja katsotaan sitten miten menee. Hengailin vielä tunnin jälkeen 2 tuntia putkeen Shasan kanssa karsinassa. Hän oli ihan paras. Kävin vielä Lokin kanssa illemmalla kävelemässä maastolenkin maastakäsin.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/09/2020 05:19:00 ip.
Olin ollut tallilla nyt 5 tuntia. Kävin aamulla Ravin kanssa selästäkäsin maastossa. Mentiin silloin vaan käyntiä. Nyt näin illemmalla minun olisi tarkoitus käydä Shasan selässä. Olin innoissani koska eilen Shasa meni tosi hyvin maastakäsittely tunnilla. Menin talliin ja hain Shasan riimun ja riimunarun. Harjasin Shasan omilla harjoillani ja otin häneltä kaviot. Sitten laitoin varusteet ja ennen suitsia laitoin korvahupun. Kun olin valmis, lähdin taluttamaan Shasaa kentälle. Nousin kentällä selkään ja se tunne oli ihana. Alkukäyntejen jälkeen lähdettiin ottamaan harjoitusravia. Shasan askeleet olivat isot ja miellyttävät mutta ravi kyllä oli pompottava. Shasa huomasi kuinka horjuin selässä joten huomasi tilaisuutensa testata minua. Hän teki äkkipysähdyksen ja ja teki pienen takajaloille nousun. Horjahdin uudestaan, mutta en tippunut vaikka se lähellä olikin. Jatkettiin sitten normaalisti ravipätkiä ja opin vähän istumaankin Shasan ravissa. Otettiin sitten laukkaa ja askeleet oli kivan miellyttävät. Osasin istua Shasan laukassa hyvin ja Shasa teki huomattavasti parhaansa. Otettiin sitten loppukäynnit ja tulin alas ratsailta. Hoidin Shasan pois ja annoin tälle ihanalle hevoselle namin. Hyvästelin Shasan ja lähdin sitten ulos Shasan karsinasta. Huomasin taas ihanan Kirkan katseen ja hymyilen hänelle taas. Illalla menin lokilla vielä noin 50cm esteitä ja lopputreenistä Irtohypytin Lokia noin 80cm esteillä. Huomasin että esteistuntani oli hyvän näköinen, sillä olin päässyt sitä Lokin kanssa harjoittelemaan. Olen lähinnä esteratsastaja, mutta kyllä minä kouluakin menen. Minulla oli kivaa, lopussa siivosin vielä tallin, pistin tavarat paikoilleen, varusteet varustehuoneeseen ja pusut hepoille. Lähdin kotiin klo 20.00!
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/10/2020 11:42:00 ip.
Kamala tallipäivä:

Menin tänään tallille pyörällä. Pyöräily oli minun mielestä inhottavaa näin talvisin. Pyörällä kuitenkin pääsi nopeiten, tietenkin auton jälkeen. Kun olin tallilla, riisuin kassini tallikaappiini ja moikkasin Katatua:
-Moikka Lucy, Ravi on sun kaverin mukaan ärhäkälle päällä!
- ai niinkö.. noh toivotaan, että se ei ratsastaessa heitä mua alas!

Tänään minun ei tarvinnut hoitaa Ravia itse, koska kaverini tarjoutui siihen. Kun tulin talliin, näin kaverini harjaamassa Ravia. Karsinasta kuului vaan:
- Ei! Ravi älä pure.
Heti kun ravi huomasi minut hänen korvansa menivät hörölle ja heinät tippui suusta. Hihitin ja tulin auttamaan kaveriani Ravin hoidossa. Varustettiin Ravi sitten ja pistin hänellä myös ratsastusloimen. Kun oltiin valmiita, lähdin taluttamaan Ravia kentälle. Hoitaessa Ravi vaikutti kivalta, mutta vatsa kentällä huomasin minkälainen hevonen minua odotti. Kun nousin jakkaralla selkään Ravi luimistella korviaan. Pyysin häntä sitten kävelemään. Ravin käynti oli tosi laiskaa ja Ravi melkeimpä kompasteli joka toiseen askeleeseen. Ravi ei kuunnellut vaikka kuinka pyysin häntä kävelemään reippaammin. Lopulta hän alkoi mennä hyvin ja sitten alettiin ravata. Ravatessa Ravi heitti kerran minut alas, koska nojasin liikaa taakse. Kun oltiin otettu molempiin suuntiin laukkaa, päätin lähteä maastoon. Hain tallista laina heijastusliivin ja lähdin sitten tuttua maastopolkua. Yhtäkkiä Ravi lähtee täyttä pukkilaukkaa ja kiisi kun mikäkin hullu. Tipuin onneksi selälleni, vaikka niskoilleen tippuminen oli lähellä. Nousin selkään ja jatkettiin normaalisti. Vähän ajan päästä Ravin löntystely vaihe alkoi taas. Kun alettiin ottaa Ravia se kompastui ja kaatui. Ravi sai viime hetkellä jalat alleen, mutta minähän olin jo maassa. Päätin raivoissani taluttaa loppumatkan. Talutuksessakin Ravi yritti vetää vähän kaikkialle, mutta sain sen pidettyä kurissa. Yhtäkkiä puhelimeni alkoi soida, kaverini soitti ja vastasin.
-moi!
-moi? Miks soitit.
-halusin vaan varmistaa et oot ok, koska oot ollu sielä maastossa kohta kaks tuntia! Katatukin oli pikkasen huolestunut.
- aa ok anteeksi. Oon ihan ok. Tuun pian.

Tallilla:
Kun olin hoitanut Ravin pois menin harjaamaan Shasaa. Se oli ihanan kiltisti ja hymyilin koko hoidon ajan. Kaverini hoiti Shasaa myös. En ollut enään vihainen maastosta. Kävin antamassa Ravillekkin parit herkut ja lähdin sitten.

Juu ja seuraavissa tarinoissa yritän päihittää sitä maastoratsastaja merkkiä! :)
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/11/2020 03:20:00 ip.
Yritän näitten tarinoiden avulla saada sitä maastoratsastaja merkkiä. (Näitä tulee siis monta)

Kun menin tallille suunnitelmani oli vielä se, että menisin Lokin kanssa kunnon estetreenin. En ollut vähään aikaan hypännyt, joten ehkä se olisi tarpeen. Ongelma oli kuitenkin se, että minun reidet oli tosi kipeät ja niihin sattui liika rasitus. Esteet olivat raskaita ja varsinkin Lokilla minun pitää huolehtia omasta istunnastani. Tulin Lokin karsinan eteen, mutta pian kuulin takanani huudon. Se oli Katatu:
- Moi Lucy! Toivon nyt että sua ei hirveesti harmita, mutta Loki kengitetään noin 5 minuutin kuluttua joten estetreeni saattaa nyt jäädä.
- Aa okei.. no voisinko mennä vaikka Ravilla maastoon?
- Juu! Se sopii!

Lähdin sitten Ravin karsinaa päin. Ravi pyöri karsinassa levottomasti. Kun tulin sisälle, huomasin että Ravin selkä oli likainen. Ravi oli todella selvästi piehtaroinut. Kun olin harjannut ravin, hain hänelle varusteet. Ajattelin että voisin nyt tehdä vähän pidemmän maaston. Kun olin taluttanut Ravin kentälle nousin selkään ja lähdin kentältä maastoon. Kävelimme vähän matkaa hiekka polkua ja sitten siirryttiin metsäpolulle. Vasta metsässä tajusin, kuinka hieno maastoilu sää oli. Aurinko paistoi, talvi linnut lauloi, keli ei ollut liian kylmä tai kuuma, maa ei ollut liukas ja Ravi meni kivasti. Kun oltiin menty noin 1 kilometri, alettiin ottamaan ravia. Ravi meni kivasti ja itse nautin selässä olemisesta. Ravattiin aika pitkään ja nostin suoraan ravista laukan. Pian huomattiin joku kivi rakennus metsän keskellä. Rakennukselle ei ollut polkua, mutta pieni aukeama jossa ei ollut kasveja tai puita.
- mennäänkös tutkimaan?
Ravi hirnahti vastaukseksi ja käänsin Ravin rakennusta päin. Rakennus oli iso ja kivinen. Pian kuulin ääniä.
- kuka si-sielä?
Olin tosi peloissani mutta päätin pitää ryhtini. Pian rakennuksen takaa tuli kaksi ratsastajaa, he eivät olleen moinlightistä. Ensimmäisellä tytöllä oli vaalea tukka, siniset silmät, pinkit vaatteet ja valkoinen hevonen. Toisella tytöllä oli taas ruskea tukka, vihreät silmät, liilat vatteet ja ruskea hevonen.
- Moi? Oon Ella. Vastasi ruskea hiuksinen ratsastaja.
- Aa joo.. ja mun nimi on taas Elsa. Vastasi vaalea hiuksinen.

Kerroin heille minun nimeni ja he sanoivat sitä kauniiksi. Ratsastajat vaikuttivat mukavilta, joten jatkoimme ja päätimme tehdä maaston yhdessä. Ravi piti hevosista, mutta hän osasi olla kuuliainen ja olla leikkimättä kun olin selässä. Ella kertoi, että he olivat tulleet tutkimaan rakennusta myös. Pian saavuimme kivalle pellolle, pellolle sai tulla hevonenkin joten kysyin tytöiltä ”sopisko jos mentäisiin tuolla pellolla laukkaa?” Tytöille sopi se. Pyysin Ravia raviin ja se meni tosi hienosti, sitten siirsin pohkeen ja maiskutin. Ravi nosti laukan ja pyysin häntä
Siihen asti kunnes Ravi meni niin kovaa kiitolaukkaa, että tuuli tuntui ihanasti kasvoilla ja aurinko lämmitti poskeani. Pian irroitin kädet ja tunne oli ihana. Ravi oli kaikista nopein, sitten Elsan hevonen nimeltä Emerald ja ihan kannoilla tuli Ellan hevonen Ruusu. Lopulta hidstimme. Kävelimme tallille kaikista mystisintä reittiä. Elsa vei hevoset maastakäsin heidän tallilleen, mutta Ella tuli moinlightiin hoitamaan kanssani Ravin pois. Näytin Ellalle myös muut hoitsuni ja kerron kuinka kiva tallin omistaja Katatu on. Klo 20.00 Ella lähti omalle tallille ja minä menin Tallihuonees
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/11/2020 11:54:00 ip.
Yritän tän tarinan ansiolla saada ”luova merkin”.
Moi olen Ravi! Olen Lucyn hoitsu ja tänään kerron mun oman hoitotarinan. Söin tallissa aamuheiniä rauhallisesti kunnes Lucy tuli ja pilasi kaiken. Se avasi karsinani oven ja tervehdin häntä hirnahduksella. Minua ei vielä haitannut että Lucy harjaa minua, koska onhan minulla tässä syömistä. Ei minua ratsastaja haittaa, jos on jotain kivaakin. Kun oli kulunut hetki, se kamala asia tapahtui... Eli siis mun ruuat loppu. Nyt mulla on tosi nälkä enkä mä enään jaksa Lucyn karsinassa oloa. En kuitenkaan ajatellut purra joten ehkä vaan mulkoilen häntä. Sitten Lucy lässytti jotain ja antoi namin. Olin taas ikionnellinen ja pussasin Lucyn naamaa. Lucy oli ilmeisesti päättänyt ettei pistä kovaa asiaa selkääni, vaan menee sitä ilman. Kun Lucy lähti karsinasta tiesin täydellisen tilaisuuden käydä vähän piehtaroimassa. Niimpä Lucy joutui harjaamaan minut uudestaan. Yllätyin kun Lucy ottikin suitset pois ja lähti pois tallista, minua se ei kyllä haitannut. Menin torkkumaan ja näin kivaa unta:
Unessa heräsin jossain pehmeässä ja lämpimässä heinälässä missä hyppi porkkanoita ja begasuksia kaikkialla😍

Kun heräsin taisi olla jo ilta, olin hieman typerä aamulla, sillä ne suitset olivatkin riimu. Mutta nyt on oikea ratsastus hetki!

Kentällä:
Lucy ei anna mun mennä syömään, MÄLSÄÄ. Aijaa nyt se pyytää raviin, selvä. Päätin ravata hienosti ja Lucy oli selvästi tyytyväinen. Loppujen lopuksi nautin Lucyn kanssa olosta ja hän on kiva hoitaja! Mentiin kentällä lähinnä koulua, vaikka maasto on se minun juttu.

Lucyn uni:
Heräsin moonlightin näköisessä paikassa, mutta ruoho oli vain pinkkiä ja kaikki näytti karkilta. Näin ravin tarhassa, missä sillä oli siivet ja lokilla sarvi. Shasa oli uimassa ämpärissä missä Katatu yritti viedä vettä hevosille. Katatukin näytti ihan keijulta. Pian kova tuulenpuuska sieppasi minut ja heitti aavikolle. Aavikolla oli todella harvinaisen kylmä. Sitten hiekkaa tuli naamalleni ja heräsin hetkeksi. Kylmyys johtui siitä, koska minulla oli pudonnut peitto lattialle.. mutta hetkinen. APUA! Huoneeni on ihan pinkki ja ulkona laiduntaa yksisarviset!

Juu en ole hirveän luova ihminen vaikka ideoita tulee välillä uusia. Toivoin että pidit!👍🏻
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/18/2020 09:47:00 ip.
Tänään oli siskolleni jännittävä päivä. Hän pääsi tänään tallille mukaan, ja kokeilemaan jonkun hoitsuni selkään. Olin ajatellut lähinnä Ravia talutuksessa, koska oreja en uskalla antaa. Myöskin Sasha on ollut minulla niin vähän aikaa, että yritän itse tutusta siihen ensin. Archer taas on ehdoton ei, se on kunnon kuuma kisahevonen. Auto matkani oli pelkkää kärsimystä. Kun ajoin niin takapenkiltä kuului vaan:
- milloin ollaan perillä?
- kellä minä ratsastan?
- minne me mennään?
-mennäänkö me maastoon?
- voinko moikata Katatua?
Onneksi lopulta oltiin perillä ja astuimme tallin pihaan. Kerroin siskolleni säännöt, että tallissa ei saa huutaa, juosta, tehdä äkkinäisiä liikkeitä, hevosen kanssa tulee olla rauhallisesti ja talli on muutenkin hevosen koti. Siskoni nyökkäsi ja lähdimme sitten tallihuoneseen. Laitoin tavarani tallikaappiin ja moikkasin samalla Katatua. Katatu hymyili, kun hän näki pikku siskoni. He juttelivat siinä sen aikaa kun laitoin tavarat kaappiini, ja otin sieltä Ravin suitset sillä satula oli jo varustehuoneessa. Sitten Tallihuoneeseen tuli joku muu tallilainen kysymään uuden hoitsuksi ruuasta ja lähdimme sitten. Siskoni oli ihan malttamaton ja häntä piti koko ajan muistuttaa ettei hän lähtisi kohta juoksemaan. Kun saavuimme talliin sisareni oli todella innoissaan, mutta rauhoittui selvästi. Vein suitset varustehuoneeseen ja nappasin samalla harjat. Annoin siskoni tulla harjaamaan Ravia myös. Hän kyllä tosiaan vaan harjasi vähän alempaa ja minä harjasin selän, koska Ravi oli todella korkea. Ravin hoitamisen jälkeen hain sille satulan ja annoin sillä aikaa siskoni lämmittää kuolaimia karsinan ulkopuolella. Laitoin satulan ja kiristin satulavyön. Ravi oli onneksi esimerkillinen eikä puraissut minua pikkusiskon nähden, vaikka hän kyllä tietää että ratsastus on vaarallista. Sen jälkeen kutsuin siskoni taas karsinaan ja hän onnellisena katseli Ravia. Sen jälkeen laitoin suitset ja talutettiin Ravi kentälle. Onneksi kenttä oli ihan hyvässä kunnossa, sillä maneesissa harjoitteli kaksi toista hoitajaa. Kentällä oli tosiaan kyllä myös kiva mennä, varsinkin Moonlightin näkymien takia.
1/2 jatkuu..
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/19/2020 07:41:00 ap.
Osa 1/2
Nousimme kentällä selkään. Punttasin pikkusiskoni ylös ja kerroin, että vielä annetaan pitkää ohjaa. Käveltiin siinä aika pitkään ja juteltiin. Sitten otettiin muutama pääty-ympyrä ja kerroin että voidaan ottaa ravia pitkillä sivuilla. Olin jättänyt Raville riimun alle, ettei minun tarvisi taluttaa kuolaimesta. Ravi meni yllättävän hyvin talutuksessa. Pikkusiskoni nautti korkealla selässä olosta. Kun otettiin ravia pikkusiskoni kokeili toisella sivulla istua raviin ja toisella puolella keventää. Pikkusiskoni ratsasti ratsastuskoulussa shetlanninponeilla, mutta ei ollut koskaan ennen ratsastanut hevosella. Lopulta menimme vielä talutusmaastoon. Eli talutin siskoani ihanan maaston ajan. Pikkusiskoni ihaili polkuja. Sitten palattiin talliin ja otettiin Ravilta varusteet pois. Pikkusiskoni taputteli vielä Ravia ja sitten lähdettiin. Äiti haki pikkusiskoni klo 17.00, mutta minä jäin vielä tallille. Menin talliin ja saavuin Archerin karsinaan. Harjasin hänet ja otin kaviot. Taputtelin oria ja annoin sille nameja. Puin sitten hänelle loimen päälle ja napsautin riimunarun kiinni. Olin siis menossa kävelyttämään Archeria. Me mentäisiin avaria hiekka polkuja, eli ei mennä syvälle maastoon vaan ollaan ihan tallin vieressä. Talutin Archeria ja hän käveli vieressäni kivasti. Vein sen sitten vielä kentälle, kuulin lintujen laulua. Taluttelin kentälläkin muutaman ympyrän ja vein Archerin sitten talliin. Taputtelin ja annoin hoitohevosilleni heinät. Otin Archerin loimen pois ja harjasin hänet vielä pikaisesti. Lähdin sitten kotia kohti. Kotona minä en tehnyt juuri mitään.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/19/2020 08:21:00 ap.
Yritänpä saada tämän tarinan avulla ”Danger merkin” !👻

Olin aamulla normaalisti lähdössä Ravin kanssa maastoon ja ilma oli todella kiva. Olin iloinen, mutta väsymystä kyllä oli. Silmät meinaisi mennä koko ajan umpeen. Tallustelimme ihan rauhallisesti maastoreittiä eteenpäin. Ilma ei ollut kovin lämmin, mutta minulla oli päälläni Moonlight-huppari. Päätin tänään myöskin mennä muualle maastoille kun moonlightin lähi maastoille. Olin niin väsynyt, että käänsin väärään suuntaan ja tästä kaikki alkoi...

Kun avasin taas vihdoin silmät menin epätutun näköisellä maastopolulla. Olin hieman epäröivä mutta onneksi Katatu oli neuvonut minua. Kun tulin ekan risteyksen kohdalle, oli Katatu sanonut että käänny sinne missä on lammikko. Pelokseni kummallakaan puolella ei ollut lammikkoa joten käänsin Ravin oikealle. Oltiin kävelty vaan vähän matkaa risteyksestä eteenpäin, kunnes ukkonen iski suoraan taaksemme kaataen puun suoraan ravin selän taakse. Ravi säikähtyi pahimman kerran ja lähti niin lujaa että tilanne oli lähellä minun putomista. Kun ravi viimein pysähtyi oli jo hirveä kaatosade ja mikä pahinta, oltiin umpikujassa. Ravin edessä oli rotko joka oli syvä ja noin jonkun 2 metriä leveä. Ravi oli ihan hätääntynyt, niinkun minäkin. Yritin pidättää hysteeristä itkua ja sitten päähäni pilkahti ajatus. Kuinka tyhmä olen, soitan katatulle. Kun olin soittamassa ei ehtinyt puhelu kauan olla päällä kun rymisi hirveä ukkonen ja puhelimesta loppui akku. Myöskin se lipsahti kädestäni maahan. Kun korotin taas katseeni näin jotain mitä en olisi ikinä halunnut nähdä.
TULTA!!!
Tuli oli muodostanut ringin niin, että toisella puolella oli rotko ja toisella tulta. Tuli oli tullut ukkosesta, sillä se oli osunut maahan. Tulirinki alkoi yhä pienentyä ja pienentyä. Pian olisimme mennyttä jos emme tekisi jotain. Yhtäkkiä Ravi meni ihan tulen reunaan.
- MITÄ SINÄ TEET!
Sitten se lähti kiitolaukkaamaan rotkoa kohti. Kului 2 sekuntia joka tuntui 5 minuutilta kun olimme ihan rotkon juuressa. Aloin hätääntyä mutta sitten, Ravi hyppäsi rotkon yli ja kun tulimme maahan olimme Rotkon toisella puolella. Ravi oli pelastanut henkeni ja hänen omansa. Tunnistin rotkon toisen puolen aika hyvin. Siitä oli noin 2 kilometriä moonlightiin. Alettiin ottaa kiitolaukkaa ja laukattiin niin kovaa kun päästiin tallille. Jätin Ravin talliin ja huikkasin kaverille:
- ota varusteet pois minulla on kiire.
Kaveri huomasi hätäännykseni, mutta nyökkäsi vain ja alkoi hoitaa Ravia. Juoksin tallihuoneeseen ja otin talli kaapistani laturin. Onneksi puhelimen lataamiseen ei kestänyt kauaa ja soitin samointein palokunnalle. Katatu tuli vähän ajan päästä tallihuoneeseen ja kysyi mitä on käynyt. Kerroin hänellä ja hän halasi minua lohdutukseksi. Palokunta oli löytänyt metsään ja sammuttanut tulen. Menin Ravin luo, vaikka varusteet olikin otettu pois. Halasin häntä, taputtelin ja annoin nameja. Oltiin pelastuttu viime hetkellä. Olin niin helpottunut ja järkyttynyt samaan aikaan että olisin voinut pyörtyä. Onneksi Ravi hamusi minua niin, että aloin kikattaa. Tajusin vasta myöhemmin että olin harhautunut ihan eri metsä poluille. En enään ikinä menisi väsyneenä tuntemattomaan maastoon vannon sen!

VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/20/2020 09:26:00 ip.
Yritän tavoitella tässä Eläinrakas merkkiä! :)

Olin lähdössä Ravin kanssa maastoon. Oli aamu ja lämmin aurinko porotti talvisään lisäksi. Ravi oli hoidettu ja nyt ei ollut enään muuta jäljellä kun selkään nousu. Laitoin jalkani jalustimelle ja nousin selkään. Olin ratsastanut eilen Lokilla ja nyt olin huomattavasti paljon korkeammalla. Lähdin kävelemään ja muutaman minuutin päästä lähdin pois kentältä ja menin maastoon. Päätin mennä niin syvälle metsään kun mahdollista ja niimpä lähdin. Lumi hohti valkoisena ja tuuli humisi korvissani. Käännyin ja sitten olinkin umpimetsässä, jossa meni vaan pieni polku hevoselle. Otettiin hetken päästä ravia ja Ravi nosti hienosti. Oltiin ravattu hetki kunnes yhtäkkiä näin jotain polun reunassa. Sielä kökötti pieni luppakorvainen kani. Se oli huomattavasti ihan kylmissään ja peloissaan. Kani ei liikkunut ja minulle iski pieni paniikki. Nousin alas ravin selästä ja nostin pienen pupun syliin. Se tärisi mutta oli kuitenkin paikoillaan. Käärin sen kaulahuiviini ja lähdin suorinta tietä kohti tallia. Kun saavuin tallille kaverini Emmi tuli kysäisemään että voisiko hän hoitaa Ravin. Nyökkäsin ja annoin Raville viimeisen halin ennen kun lähdin. Menin talliin näyttämään kanin poikasta Katatulle. Katatu sanoi että luulisi sen olevan hylätty, mutta ainut keino hänet pelastaa olisi viedä se kotiini. Nyökkäsin ja lähdin kotiin kani mukana.

Kotona:
Annoin Kanin välittömästi isälleni. Isäni oli ammatiltaan eläinlääkäri, joten hän osaisi auttaa. Isäni sanoi että kani oli täysin terve ja suostui adoptoimaan kanin. Kanin nimeksi tuli Villa ja hän viihtyi vallan mainiosti toisen kanimme kanssa jonka nimi oli Apila. Annettiin kanille heinää ja vettä. Katatukin tuli Villaa katsomaan.

Tämä oli tarina, miten saatiin uusi ihana perheen jäsen. Ja sori saattoi olla vähän nopeasti kerrottu sillä mun pitää mennä nukkuun :)
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/21/2020 06:17:00 ip.
Jatko osaa eläin rakas merkille:

Olin talli aluella hoidellut hommia. Olin siivonnut maneesin ja karsinoita. Seuraavaksi menisin Sashalla esteitä. Olin lähdössä tallille päin, kunnes näin jonkun tallilaisen koiran hihnassa. Koira oli saksanpaimenkoira ja se kiskoi innokkaasti minua päin. Moikkasin myös samalla hänen omistajaansa. Omistajan nimi oli Roosa. Sitten lähdin talliin, missä Sasha jo odottikin. Menen tänään ilman satulaa esteitä. Harjasin Sashan harjoillani ja kun olin valmis, laitoin ohjat kaulalle, tarjosin kuolaimia ja laitoin sitten kaikki remmit. Otin ohjat pois kaulalta ja lähdin taluttamaan Sashaa kentälle. Nousin Sashan ratsaille ja annoin pitkää ohjaa.

Vähän ajan päästä:
Noniin.. nyt oltiinkin hyppäämästä ensimmäistä estettä. Oltiin menty jo puomeja ja kaikki oli mennyt aika hyvin. Sade käveli kentän ohi ja moikkasin häntä. Sitten otin laukkaa ja lähestyin 50cm estettä. Sasha hyppäsi sen hyvin eikä tasapainoni pettänyt. Tultiin este toiseen suuntaan ja sekin meni hyvin. Sasha oli aika reippaalla päällä. Este korotettiin 60cm ja tultiin se kerran ekaan suuntaan joka meni hyvin, sitten tulimme sen vielä toiseenkin suuntaan. Toisella suunnalla lähestyminen oli hyvä, mutta yhtäkkiä Kentän viereisestä puussa tuli vastaan orava. Sasha säikähtyi ja väisti sivuaskeleilla. Oravakin säikähtyi ja yritti hypätä kentän toiselle puolelle, mutta putosi maahan. Orava vingahti. Olin jo alas selästä, sillä tipuin Sashalta. Juoksin oravan juokse ja orava makasi silmät ummessa maassa. Se hengitti mutta oli ihan jähmettynyt. Otin oravan syliini ja kävelytin Sashan takaisin talliin. Otin suitset pois samalla, kun orava oli sylissäni. Taputin ja päätin harjata Sashan heti kun orava oli pelastettu. Lähdin viemään sitä tallihuoneeseen. Otin kaapistani huivin ja laitoin sen oravan alle. Peittelin sen sitten ja jätin oravan lepäämään. Laitoin sille myös kupin vettä ja pähkinöitä. Menin harjaamaan Sashaa takaisin talliin. Otin häneltä hiet pois, laitoin sitten villaloimen ja talutin Sashan tarhaan. Lähdin takaisin tallihuoneeseen ja kun palasin orava oli hyvin toipunut. Kannoin sen sylissäni tallin viereiseen metsään ja heitin hänelle pähkinöitä. Orava pisteli ne poskeensa ja katsoi minua sitten, ikäänkuin hän olisi hymyillyt. Orava lähti metsään päin ja minä lähdin mummolaan.

Mummolassa:
Sain mummolassa Katatulta viestiä:
- pelastamasi orava on käynyt nykyään tallialueella usein! Orava selkeästi on kiitollinen.

Hymyilin, mutta sitten mummo huusi minulle:
-APUA! Mansikka verkkoihin on tarttunut lintu! Voitko yrittää saada sen pois.

Juoksin puutarhaan ja sielä verkoissa kökötti pieni lintu. Tuhteerasin hetken ja sitten lintu oli vapaa. Vein sen sylissäni lähemmäs metsää ja annoin sen sitten lentää pois.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/23/2020 11:11:00 ip.
Tavoittelen tallikaveri merkkiä! :3
(Tarinassa seikkailevat hahmot on oikeassa elämässä kavereita, ja täällä myös oikeasti hoitajia)

Olin istunut tylsistyneenä tallihuoneessa jo tunnin. Aika kului hitaasti ja en keksinyt mitään tekemistä. Olin siivonnut jo karsinat, siivonnut tavaroita, järjestänyt kesältä otetut kuvat kaappiini, ratsuttanut Lokin, Ravin, Aksun ja kävelyttänyt Sashaa. Nyt minulla oli tylsää. Kyytini kotiin tuli vasta seitsemältä ja kello oli vasta kolme. Otin sitten tylsistyneenä letitys-nauhat käteeni ja katselin niitä tylsistyneenä. Lähdin kävelemään tallihuoneen ovesta ulos, enkä yhtään huomannut että vastaan tuli toinenkin ihminen. Törmäsin häneen ja kuminauha-pussi tippui. Pampulat ropisivat maahan yksi kerrallaan. Kyykistyin nostamaan pampuloita ja toinen hoitaja auttoi myös. Hymyilin ja pyysin anteeksi törmäyksestä. Kysyin myös hoitajan nimeä. Hoitajan nimi oli Becky. Becky vaikutti mukavalta ja sosiaalliselta. Pyysin Beckya hengailemaan kanssani ja hän suostui. Lähdimme kävelemään tallihuoneesta ulos ja juttelimme samalla hoitsuistamme. Becky kertoi hoitavansa Megania! Itse kerroin hänelle kaikista hoitsuistani. Kun oltiin hetken juteltu sain idean. Pyysin Beckyä maastoon. Beckylle kävi maastoon lähteminen ja lähdimme sitten talliin. Becky meni hoitamaan Megania ja itse menin hoitamaan Ravia. Olisin mennyt muuten Sashalla, mutta uskon että Sasha ei piittaisi muista hevosista. Otin harjat ja lainasin harjoja Beckyllekkin. Harjasin Ravin kuntoon, tomu lenteli sinne tänne. Otin sitten vielä kaviot. Ravin kaviot oli ihan mudassa tarhassa olon jälkeen. Kaavin mudat kaviokoukulla ja annoin sitten Ravin laskea kavion. Olin ottamassa seuraavaa kaviota, kunnes talliin käveli ruskea hiuksinen tyttö. Tyttö vaikutti rauhalliselta, mutta en osannut sanoa persoonasta. Ilme oli hyvin rauhallinen, ja tyttö näytti tulevansa hyvin hevosien kanssa toimeen. Tyttö asteli mustan hevosen ääreen.
- Moikka Chili! Sanoi tyttö hoitsulleen.

Kuulin myös kun tyttö sanoi hoitsulleen, että he lähtisivät maastoon. Niinpä päätin kysyä:
- Haluaisitko lähteä maastoon minun ja Beckyn kanssa?

Tyttö kääntyi ja näytti hämmentyneeltä:
- Aijaa! En edes huomannut teitä. Voin tulla mukaan! Mun nimi on muutes Julie!

Kerroin Julielle oman nimeni ja Becky kertoi omansa. Juttelun jälkeen jatkettiin hevosten hoitamista. Otin Ravilta vielä viimeisimmät kaviot ja hain sitten ystävieni kanssa satulat. Julie kertoi samalla myös vähän omasta hoitohevosestaan. Laitoin Raville satulan ja kiristin sitten vyön. Ravi luimisteli korviaan, mutta ei purrut. Julie ojensi minulle Ravin suitset jotta voisin lämmittää kuolaimia ja kiitin häntä.

- Apua! Megan syö mut ihan just! Kuului Beckyn luolta naurahdus.

- Ravi ei yritä syödä mua mutta kovasti se kyllä uhkailee, Tirskaisin takaisin.

- Chili vaan tuijottaa minua. En tiedä mitä se tarkoittaa mutta tuskin mitään hyvää, naurahti Julie.

Meillä oli hoitaessa tosi kivaa, mutta ei hauskan pito maastossa loppunut.

Kävelimme kauniita maastopolkuja pitkin ja juttelimme ikäjärjestyksestä, kuka on hoitanut kauiten moonlightissä ja kuka on pisin. Vanhin oli Julie, sitten minä ja viimeisenä Becky. Minä olin hoitanut kauiten moonlightissä, sitten Julie ja sitten Becky. Pisin oli Julie, sitten Becky ja lyhyin olin minä. Naureskeltiin myös iloisesti toistemme jutuille. Maasto tuntui nopealta ystävien kanssa. Huomasin oloni paljon viihtyisemmäksi kuin ennen. Vaikka hevosilla oli välimatkat tuntemattomuuden takia, hevosetkin näyttivät nauttivan. Otettiin pian laukkaa, mutta laukkamme pysähtyi kun mutkan takaa tuli toinen ratsastaja. Hevoset säikähtyivät ja heittivät minut ja Beckyn alas, mutta Julie jäi kaulalle roikkumaan.
- VOI EI! En tarkoittanut oletteko okei? Kysyi ratsastaja.

Jatkuu...
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/23/2020 11:46:00 ip.
Jatkoa Tallikaveri merkin parissa!

- Joo oon ihan okei.. sanoin.

Hoitaja vaikutti todella huolehtivaiselta ja kohteliaalta. Kipusin takaisin selkään niinkuin Beckykin.

- Mikä on nimesi? Kysyi Julie.

- Nimeni on Lily! Ja tässä on hoitsuni Bonny.

Lily ratsasti kauniilla tammalla. Lilykin oli Moonlightistä joten kysyttiin häntäkin maastoseuraan. Lily suostui ja lähti ilomielin matkaan. Juteltiin matkalla lempi ruuastamme, omista eläimistämme ja muusta kivasta. Matka alkoi olla jo vähissä ja olimme nyt jo tallilla. Laskeuduimme alas selästä ja nostimme jalustimet. Kun olimme valmiita talutimme hevoset yhdessä talliin. Otin suitset pois ja vein ne varustehuoneeseen. Otin myös satulavyön irti ja sitten satulan pois. Ravi ei ollut kovin hikinen, mutta se ei tarkoittaisi sitä, että Ravia ei pitäisi harjata. Harjasin Ravin huolellisesti ja otin myös kaviot, sillä sielä oli hieman rapaa maaston jäljiltä. Taputtelin sitten ja lähdin tyttöjen kanssa tallista ulos. Becky ehdotti jos voisimme käydä tietyssä kahvilassa haukkaamassa jotain syötävää. Moonlightistä on pitkä matka kaupungeille, sillä se sijaitsee lähellä ihania peltoja. Aika oli silti kulunut niin nopeasti että kello oli jo 18.30. Enään puoli tuntia että saisin kyydin kotiin. Päätimme sitten vielä mennä laittamaan siististi kamat ja pesemään varusteet.

Klo 19.00:
Nyt oli kyydin aika, mutta tytöt saivat tulla mukaan. Kysyin äidiltä:

- voitko viedä meidät kahvilan kautta?

- se sopii! Haluaisiko tytöt tulla yöksi?

Katsoimme riemukkaina toisiamme. JOO! Tytöt huusivat samaan aikaan.
- MUUMILUKKO! Huusi becky.

Kaikki alkoivat nauraa, jopa äiti. Meillä oli niin hauskaa että en ikinä unohtaisi sitä iltaa. Pian olimme perillä kahvilan luona. Tilasimme sokeri munkit ja yritimme yritä olla nuolaisematta huulia haastetta. Minä hävisin ensin ja purskahdin nauruun. Tytöt jatkoivat vielä kisailua. Sitten tippui Lily ja Julie. Voittaja oli siis Becky! Nauroimme ja lähdimme meille. Kotona tytöt tuli siis yöksi ja olimme tyyny sotaa, syötiin nuudeleita, kerrottiin kauhutarinoita ja muuta hauskaa.

Aamulla:

Aamulla tytöt lähtivät kotiin ja annoin kaikille vielä halit. Näkisimme tänään illemmalla vielä tallilla! Olin niin onnellinen että voisin räjähtää. Minulla oli nyt maailman rakkaimmat TALLILAVERIT!
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/24/2020 12:20:00 ap.
Minun ja Lokin estetreeni:
Tänään olisi jännittävä päivä. Yrittäisin hypätä Lokin kanssa ratsastaessa enkan 110cm. Illalla hypyttäisin Lokia irtohypytyksessä ja mahdollisesti kokeiltaisiin estettä 130cm! Olin hoitanut Lokin kuntoon jo, nyt vaan tarvitsee viedä poni maneesiin. Yöllä oli ollut pientä pakkasta, joten Lokin kaviot narskui hänen kävellessään eteenpäin. Nousin maneesissa selkään ja aloitin siitä suoraan alkukäynnit. Kävelimme rauhassa, mutta itse olin selässä niin malttamattomana. Minua myöskin jännitti paljon, mutta yritin olla vaan rauhassa. Kävelyn jälkeen alettiin ottaa ravia ja siitä pian laukkaa. Huomasin maneesin peilistä, että olin kehittänyt istuntaani paljon. Loki olisi halunnut mennä lujempaa mutta totteli kuitenkin. Alettiin tulemaan ensimmäisenä puomeja. Loki meni ne tosi vauhdikkaasti, mutta meni ne silti niin hyvin. Tultiin puomeja myös laukassa. Sitten tultiin 40cm estettä molempiin suuntiin. Molemmissa suunnissa Loki tuli esteen vauhdikkaasti ja teki isoja hyppyjä. Pian este oli 60cm ja Loki hyppäsi sen ihan puhtaasti. Loki oli reippaalla päällä ja meni hyvin lujaa. Loki oli silti tosi kiva ratsastaa. Sitten tultiin 100cm joka meni Lokilla todella hyvin. Se tuli sen lujaa ja meni sen niin tasaisesti. En ollut pitkästä aikaa hypännyt metriä, joten se tuntui niin hienolta. Sitten alkoi jännin osuus. Este oli nyt 110cm joka olisi Lokin ja minun ennätys. Toki ajattelin mennä Aksun kanssa 120cm joskus, mutta kyse on tästä hetkestä ei tulevaisuudesta. Alettiin lähestyä estettä, mutta Loki kielsi sen kuten arvelinkin. Tulin kaulalle mutta en pudonnut. Sitten otettiin uudestaan, mutta otettiin vaan aikaisemmin laukkaa. Loki lähestyi mutta epäröi myöntäsin ja tsemppasin Lokia. Sitten Loki teki niin ison hypyn kun Loki ikinä pääsi ja este ei liikahtanut. Loki oli päässyt elämän enkan. Taputtelin Lokia niin kovasti ja olin ylpeä.

Illalla:
Lokilla on nyt Irtohypytys varusteet päällä. Olen lähdössä juurikin maneesiin. Uskon että Loki pääsee helposti 130cm ilman ratsastajaa, sillä hän on aina niin riemukas. Maneesissa annoin Lokin hetken kävellä ja sitten otettiin ravia. Mentiin ensin lähinnä 20cm ja sitten ruvettiin tulemaan 50cm ja 60cm. Loki meni yhtä hienosti kun aamulla, mutta vaan riehukkaammin sillä ratsastajaa ei ollut selässä. Korotin esteen vähän ajan päästä 100cm Loki hyppäsi sen hienosti ja Loki oli ihan hypessä. Sitten este oli 110cm. Se ei ollut Lokille läheskään niin hankala irtohypytyksessä. Loki näytti melkein lentävän esteen yli. Otettiin vielä kerran 120cm jossa ekalla kerralla tuli kielto, mutta sitten Loki meni sen hienosti. Lopulta alkoi illan jännittävin kohta. Korotin esteen 130cm. Näin kun Loki keskittyi ja lähti sitten lujaa kuin raketti estettä kohti. Loki keräsi kaikki voimansa ja sitten ponnisti. Loiki pääsi viimeisenkin esteen joka oli siis hänen ennätyksensä!

Tallissa:
Pesin lokin sillä poni oli ihan hiessä. Moikkasin myös samalla ihania tallikavereitani Julieta, Lilyä ja Beckyä! Laitoin tavarat siististi omille paikoilleen ja lähdin tyytyväisenä kotia kohti.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/26/2020 11:37:00 ap.
Jatkoa talli kaveri merkille..
( myöskin kaikki tässäkin ovat oikeita kavereitani) :)
Isä vei minut aamulla talleille. Klo oli 8.00, mutta olin silti ihan pirteä. Syynä oli se, koska näkisin tallikaverini tänään. Koulustani tuttu Inka oli aloittanut Moonlightissä vähän aikaa sitten. Pälpätin koko automatkan siitä, kuinka kiva Moonlight talli on. Inka ei ollut täysin aloittelija, sillä Inka on hoitanut ennenkin mutta ei Moonlightissä. Inka tuli meidän kyydillä ja meillä oli hauskaa. Hän myös kertoi hoitavansa Makorovaa. Olimme pian tallilla ja kiitimme isää kyydistä. Kun tulimme autosta pois, sielä odottikin Becky ja Julie. Tervehdin heitä ja Inka tervehti heitä myös. Becky johdatti minut tallihuoneeseen missä tarjoiltiin joulupuuroa. Inka ja Julie tulivat perässä han ottivat puuroa myös. Kaikkialla oli koristeltu jouluisaksi ja kaikki tallilaiset olivat joulun tunnelmassa. Istuttiin alas ja aloimme maistella puuroa. Yhtäkkiä Becky huusi: MANTELI! Naurahdimme ja Becky laittoi silmät kiinni toivoakseen. Riisipuuro maistui hyvältä. Kiitimme Katatua ja lähdimme sitten talliin.
- Menen tänään Sashalla, ilmoitin.

- Minä menen Repellä, kertoi Julie.

- Minä menen uudella hoitsullani Makarovalla, ilmoitti Inka.

- Minä menen Phamtonilla, tai no Hamtonilla! Sanoi Becky.

-PHAMTON? Eikö hoitsusi ole Meggan? Kysyin.

- Ei enää! Becky hymyili.

Mentiin sitten hoitamaan hevosia. Me mentäisiin tänään maastakäsin, eli harjattiin hevoset ja laitettiin niille sitten Loimi ja riimu. Otettiin myös narut.

- Onko kaikki valmiita? Kysyin.

- Joo! Vastasi muut.

Sitten avasimme karsinoiden ovet ja talutimme hevoset ulos. Sasha teki pysähdyksen ja läimäisin häntä riimunarulla lautaselle, niin se lähti liikkeelle. Kävelimme maastopoluille ja taluttelin pitkällä narulla. Kaikkien hoitsut menivät kiltisti ja rauhallisesti. Pian kuului takaa jonkin lainen nopea liike. Katsoin ja näin kun repe yritti vetää itsensä syömään. Julie tarttui naruun ja torjui Repen yrityksen. Annoin Sashalle namin taskustani ja maasto sujui hyvin...
Jatkuu...

VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/27/2020 12:45:00 ap.
Jatkoa tallikaverimerkille
Kun tultiin talliin laitettiin hevoset kuntoon. Otettiin loimet pois ja harjasimme ne. Annoin Sashalle muutaman mintun makuisen namin ja lähdin sitten pois karsinasta. Viemme tavarat paikoilleen ja lähdimme pois tallista. Moikkasin samalla jotain hoitajaa joka tuli vastaan tallin ovella. Lähdimme tallista tallihuoneeseen, sillä tytöt kertoivat että heillä oli joku yllätys. No ilmankohan he olivat olleet koko aamun niin salaperäisiä. Istuin alas ja tytöt lähtivät supisten. Tallihuoneessa oli myös Sade, Isla-Maria ja Bea. Moikkasin heitäkin ja otin samalla annoksen joulupuuroa. Ripottelin sinne vielä vähän kanelia ja söin sitten. Pian tytöt tupsahtivat ovesta ja toivottivat minulle hyvää joulua. Inka, Julie ja Becky ojensivat minulle lahjan ja kiitin heitä sydämmeni pohjalta. He olivat ihania tallikavereita. He neuvoivat että avaa paketti vasta kotona. Nyökkäsin ja lähdimme sitten kohti maneesia. Sielä ei ollut mitään tuntia, joten päätettiin sitten siivota se. Siivosimme maneesia huolellisesti ja lapioimme kaikki lannat pois. Kun olimme valmiita lähdimme tarhoille. Silmäni syttyivät kun näin tarhassa Unelma hevoseni Kirkan. Se söi omia Heiniään rauhassa. Tarhoissa oli muutama muukin hevonen. Alettiin siivoamaan tyttöjen kanssa tyhjiä tarhoja. Hoidettiin sekin homma huolellisesti. Sitten menimme talliin. Sielä otimme kaikki rätit käteen ja pyyhimme omien hoitohevostemme karsinat. Pyyhimme reunoista kaikki hämähäkin seitit ja tomut. Kun oltiin valmiita Julie ehdotti pientä kävely lenkkiä. Kaikille sopi ehdotus, mutta viemme hoitohevoset ensin tarhaan. Laitettiin tarhan portit kiinni ja lähdettiin sitten kävelemään. Hevosia ei ollut mukana, ihan vain me. Kävelimme kauniita peltoja pitkin ja hienoja metsiä. Juteltiin niin että aika tuntui tosi lyhyeltä. Tehtiin noin 15 minuutin lenkki. Kun olimme tallilla me päätimme mennä kentälle hoitsujen kanssa, sillä kenttä ei ollut jäässä eikä sielä ollut muita. Mentäisiin taaskin ihan maastakäsin. Ei tehtäisi mitään ihmeellistä, kävelytettäisiin vaan. Sen takia otin Lokin. Laitoin lokin naruun ja pistin hänelle loimen. Sitten lähdettiin viemään hevosia kentälle.

Tallipäivän jälkeen:
Olin nyt kotona. Avaisin nyt lahjan. Lahja oli tiukasti paketoitu kiinni, joten hain sakset avatakseni sen. Kipitin alas ja nappasin sakset keittiön pöydältä. Sitten menin takaisin yläkertaan ja napsin paperit auki. Sitten avasin lahjan ja poimin sen paperista ulos. Lahja oli yhdistettyjä kuvia. Ensimmäinen kuva oli otettu kesältä, milloin aloitin vasta moonlightissä. Kuvassa menin Ravilla ensimmäistä kertaa ja ilmeeni näytti siltä että olin yllättynyt kuinka laiska Ravi oli. Toinen kuva oli ensimmäinen kerta kun ratsastin Lokilla, sekin oli kesältä. Hyppäsin kuvassa esteen joka oli noin 50cm. Sitten seuraava kuva oli syksyltä, missä menin ilman satulaa pellolla. Sää oli silloin kostea, mutta ei liian märkä. Sitten oli vielä viimeinen kuva missä olin talvi hangessa maastossa. Kuvia oli paljon muitakin mutta kerroin nyt vain muutaman. Kuvissa näkyi Sashaa ja Archeriakin. Teoksen keskellä luki I love you moonlight. Purskahdin itkuun. Olin suorastaan liikuttunut. Rakastin kaikkea tähän talliin liittyvää Kavereitani, tallin tiloja, Katatua, ihania hevosia ja kaikkea ihan pientäkin.

Vaihtuuko muutes mun taso kohta? :3
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/27/2020 01:16:00 ip.
Yritän saada uittaja merkkiä :3
Helou! Kerron teille viime kesältä tarinan, milloin mentiin uittamaan hevosia.

Aurinko paistoi ja lämpö valtasi kehoni. Menin pelkässä T-paidassa, koska oli ihan onnettoman kuuma. Taivas oli lähes pilvetön, vaan ihan pieni hahtuva leijaili taivaalla. Välillä tuli vaan ihan pieniä tuulen puhalluksia, jotka olivat niin hentoja että niitä tuskin tunsi. Olin ollut tallilla nyt tunnin ja olin käynyt jatkuvasti hakemassa vettä tallihuoneesta ja laittanut sitä vähän naamallekkin. Viidennellä veden haku kerralla, Katatu ehdotti minua menemään maastoon ja siitä utittamaan. Ajatus kuumassa maastossa tuntui tuskaiselta, mutta tiesin että matkan jälkeen oli luvassa ihana ranta. Ranta oli puhdas eikä lainkaan saastunut, sieltä voisi jopa juoda vettä. Lähdin kävelemään tallille päin. Keli ulkona oli paljon kuumempi kuin tallihuoneessa. Tallihuoneessa oli viileää kesän vuoksi, talvella sielä on taas mukavan lämmin. Tallissa menin suoraan Ravin karsinaan ja nappasin harjat samalla. Tallissa oli myös ilmastointi, jotta hevoset ei ihan läkähtyisi. Otin ensin kumisukalla ja sitten muilla harjoilla. Otin myöskin kaviot jossa oli vain hieman multaa. Taputtelin häntä ja sitten hain suoraan suitset. Ilman satulaa olisi varmasti paljon kivempi mennä uittamaan. Kun olin laittamassa Raville suitsia, ilmestyi Becky talliin. Huikkasin Beckylle että haluaisiko hänkin tulla uittoretkelle mukaan. Becky suostui välittömästi ja pisti Phamtonin rivakasti kuntoon. Lähdimme sitten pois tallista ja taas valtasi avuton kuumuus. Tosin nyt kyllä vähän tuuli, joten ilma oli enemmänkin lämmin. Lähdimme kentän kautta ja sitten siirryimme maastoille. Lähin uittopaikka ei ollut kovin kaukana, mutta se oli vain lähinnä lampi. Lampi oli kuitenkin todella puhdas ja siitä voisi juottaa hevosia. Noin kilometrin päässä oli lähin ranta. Linnut lauloivat puissa ja tuuli humisutti lempeästi lehtiä. Juttelimme Beckyn kanssa kesäsuunitelmista. Ravin paljaalla selällä oli mukava istua. Pian pääsimme lähimmän lammen luo ja tulimme sitten alas selästä. Annoimme hevosten juoda rauhallisesti. Vesi pärskyi kun ravi ryysti vettä kunnolla. Yhtäkkiä Ravi vetäisi itsensä syvemmälle. Hän yritti piehtaroida vedessä mutta ei onnistunut. Ohjasimme hevoset takaisin polulle ja jatkoimme matkaa. Päätimme että ottaisimme rannalla vasta ravia ja laukkaa mutta nyt kokeiltaisiin kaikkea muuta. Kokeilin mennä Ravilla naisten istuntaa/naisten satulaa. Se meni ihan hyvin enkä luisunut alas. Becky kokeili samaa Phamtonilla ja hänellekin oli mukavaa. Ranta oli nyt enään muutaman metrin päässä ja olisimme kohta perillä. Ranta näkyikin jo kaukaa. Kaunis metsäpolku loppuisi pian. Saavuimme sitten rannalle missä ei ollut juurikaan muita. Rannalla kyllä näki tuoreita kavion jälkiä. En ollut varautunut mihinkään ja sitten Ravi lähti kiitolaukkaan. Hän laukkasi suoraan veteen. Sitten se teki äkki jarrun ja lensin suoraan raikkaaseen veteen. Vesi oli täysin kirkasta ja sinistä. Pulpahdin takaisin pintaan ja kuulin Beckyn naurun. Ravi oli kahlannut vähän matalammalle ja alkoi piehtaroida. Samalla Phamton loiski vettä ympäriinsä. Kahlasin takaisin Ravin luo ja nousin takaisin selkään. Otettiin matalalla ravia ja laukkaa. Ranta oli pitkä ja jatkui kauas. Laukkasimme sitä pitkin ja lopulta irroitin kädetkin. Unelmani oli mennä joskus Kirkalla sama mutta vaan kaulanarulla. Vettä roiskui ympäriinsä kun laukattiin niin lujaa. Aurinko hehkutti suoraan edessämme ja antoi kasvoillemme lämpöä. Tuuli humisi ja vikisi korvissani kun laukattiin kohti aurinkoa.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/27/2020 11:05:00 ip.
Tavoittelen myrsky merkkiä!

Aurinko paistoi kauniisti. Oltiin Ravin kanssa pitkällä maasto lenkillä. Mentiin kaulanarulla ja menin muuten ilman varusteita. Jos saisin Kirkan hoitsukseni aloittaisin hänen kanssa kaiken moista. Harrastaisin hänen kanssa myös hevosmiestaitoja. Haaveilin maastoretkellä kaiken moisesta. Olin matkalla rannalle laukkailemaan. Pilvet olivat vain pieniä hahtuvia. Takana oli kuitenkin yksi musta pilvi, mutta en kiinnittänyt siihen huomiota. Kävelin rauhallisesti polkuja pitkin ja pian olinkin jo perillä. Kun saavuin rannalle niin otin suoraa laukkaa. Ilman varusteita meno on mielestäni kivaa, ja se on syy miksi olen kiinnostunut hevosmiestaidoista. Olin noin 4 vuotta sitten harrastanut sitä mutta lopulta esteratsastus tuli enemmän mieleen. Olen eniten esteratsastaja, mutta nyt olen kiinnostunut siitä kuinka luottamus luodaan hevoseen ja hevosmiestaidot ehdottomasti symboloi sitä. Laukkasin vaan suoraan ja hiekka pöllähteli Ravin kavioissa. Rannalla oli niin kivaa että viivyin sielä niin kauan etten enään muistanut tarkkailla säätä. Pian pisara tippui kasvoilleni, sen seurauksena alkoi pieni sade kuuro. Ajattelin että kyllä se tuosta. Pilvet alkoivat pikku hiljaa peittoaa aurinkoa ja taivas himmeni ja lopulta siitä tuli tumma. Ajattelin ensin että kyseessä oli vain sade kuuro, mutta kun takanani jyrähti tajusin että kyseessä oli ukkosmyrksy. Aloin hieman hätääntyä sillä ainut reitti mistä pääsi takaisin moonlightiin oli metsä, ja metsässä olisi vaarallista ukkosen aikana. Tuntui että ukkonen jyrähteli samaan tahtiin mitä sydämmeni pamppasi. Ukkonen pian jyrähti hieman lujempaa takanani ja Ravi säikähtyi sitä. Ravi lähti laukkaamaan märkää polkua pitkin metsään. Ravi ei laukannut polulla, joten minulla ei ollut mitään aavistusta minne Ravi meni. Oksat piiskoi naamaani. Jossain kaukana kaatui puu. Olin niin hädissäni etten edes halunnut kokeilla hidastaa Ravia. Minulla ja ravilla oli hyvä suhde, joten pystyisin todennäköisesti hidastamaan ravin äänellä, mutta en ollut varma haluaisiko hän totella koska Ravi oli hyvin pillastuneena. Pian metsä loppui ja Ravi teki äkki jarrutuksen. Olimme moonlightin pihalla. Tallilla ei ollut ulkona juuri ketään sillä keli oli hirveä. Vuosin vettä ja olin ihan litimärkä. Palelin kovasti. Äkki jarrutuksen myötä lensin alas pyllylleni. Nousin pystyyn ja talutin ravin edessä olevaan talliimme. Vein Ravin karsinaan ja kyykistyin sinne. Ravi tuli hamuamaan minua. Olin todella hätääntynyt ja yritin vaan tasoittaa hengitystä. Silti tuntui hyvältä että olin kokenut tämän hevosen kanssa kaiken pelon, surun, vihan, ilon ja paniikin. Ravi oli ollut aina tässä tukemassa minua. Katatu kurkkasi karsinaan, sillä oli nähnyt Ravin sielä varusteet päällä. Samalla hän huomasi minut itkemässä karsinan nurkalla. Katatu tuli karsinaan ja kerroin hänelle paniikissa kaiken. Katatu lupasi hoitaa Ravin kanssani ja mentiin sen jälkeen tallihuoneeseen. Sade ropisi tallihuoneen ikkunoihin. Ikkunat oli sumeat eikä niistä nähnyt juuri mitään. Olin jo rauhoittunut ja söin rauhassa joulupuuroa Nalan, isla-Marian, Julien, Roin ja Beckyn kanssa. Kaikkialla oli joulukuussa ja sekin antoi minulle sydäntä. Kun olin ollut tallihuoneessa noin tunnin, sadekuuro leppyi ja aurinko alkoi hieman paistaa. Kun tulin ulos, aurinko hohti suoraan sateen jättämille pisarille. Pisarat kimaltelivat kauniisti ja pilvet alkoivat hajaantua pikkuhiljaa. Pian aurinko tuli kokonaan esiin ja lämpö taas alkoi.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/28/2020 12:02:00 ap.
Moi haen runoilija merkkiä, oikeastaan jos rehellisesti puhutaan olen ehkä surkein runoilija mutta yritetään.. XD

”Kun ravi mua heittelee sinne tänne, ei ole silloin mahiksia pyytää rauhoitu polle..”

”tuuli korvissa vikisee, kun moonlightin pelloilla laukkaat, Vapauden huutoa vauhkaat”

”Ei ole ikinä turhaa syytä pyytä apua, avun pyyntö auttaa hevos-satua”

”Moonlightissä on mahdollisuudet suuret, mulle jopa ihan uudet”

”Talli täynnä sydäntä, hoitaja täynnä hyvintä”

”Ei kellään rakkaampaa voi olla, kun oma kultainen karsinasta”

VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/30/2020 10:20:00 ap.
Jatkoa uittaja merkin parissa!

Tallusteltiin Kirkan kanssa maastopoluilla. Sää oli talvinen ja lumi oli peittänyt maan. Menin maastossa ilman satulaa ja yksinäni. Kirka ei pidä jos kentällä, tai muuallakaan on muu hevonen joka ei ole paras kaveri. Maaston aikana oli tullut yksi ihminen vastaan ja silloin Kirka oli luimistanut korvansa ja pelottanut toista hevosta. Hengitykseni höyrysi kylmässä ilmassa. Kirkalla oli päällään Ratsastusloimi. Kun olimme rannan kohdalla, poikettiin sielä että Kirka saisi juoda. Se roiskutteli rannasta vettä ympäriinsä ja alkoi sitten maistella kylmää vettä. Pian jatkettiin matkaa ja lähdimme kohti tallia. Kun löysimme hieman kuivemman ja epäliukkaan maastopolun, lähdimme ottamaan laukkaa. Kirka nosti hyvin laukan ja purkasi laukkaan energiaa. En antanut Kirkan kuitenkaan mennä liian kovaa. Olimme sitten pian moonlightissä ja vein Kirkan pesupisteelle. Pesin Kirkan jalat, jotka olivat ihan rapaiset. Sitten kuivasin ne ja hain Kirkalle kylmäyskääreet. Harjasin Kirkan sillä aikaa ja selvitin harjan selvityssprayn kanssa. Otin sitten kylmät pois ja vein Kirkan karsinaan. Annoin sielä hänelle namin ja jäin vaan hetkeksi katselemaan Kirkaa. Taputin sitten häntä ja annoin halin perään. Lähdin sitten karsinasta pois kotia kohti. Kyyti odotti minua tallin reunalla ja hyppäsin autoon. Kirka oli ihanin hevonen kenet olin ikinä tuntenut. Olin onnekas kun sain hoitaa häntä.

(Mulla on ollut nyt aikaa kun olen ollut varmuuden vuoksi karanteenissa, sillä mennään nyt etäisyydellä mummilaan, mummilassa yritän tehdä parhaani mukaan tarinoita)
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy12/30/2020 03:07:00 ip.
Kävelin talli alueelle iloisena. Olin kuullut tallilla asuvista eläimistä. Katatu oli pyytänyt minua viemään Nanaa lenkille ja suostuinkin ilomielin. Kun saavuin tallille menin tallihuoneeseen iloisesti. Näin sielä Katatun rapsuttelemassa Nanaa. Nana tuli moikkaamaan minuakin. Katatu antoi minulle tallihuoneen seinältä Nanan hihnan ja valjaat. Laitoin Nanalle valjaat ja klipsautin siihen hihnan. Lähdimme Nanan kanssa ulos ja lähdimme kävelemään metsää kohti. Vastaan tuli joku hevonen hoitajansa kanssa, mutta Nana vaan käveli kuuliaisesti ohi. Nana käveli hienosti vierellä, eikä vetänyt hihnaa. Kun tulimme metsään päästin Nanan vapaaksi. Nana käveli kiltisti ja haisteli paikkoja. Metsä oli lumessa ja Nana erottui hyvin valkoisesta taustasta. Rapsutin Nanaa ja annoin hänelle naksun. Nanan tassun jäljet painautuivat lumeen. Kun olimme perillä, laitoin Nanan takaisin hihnaan ja vein hänet tallihuoneeseen. Menin silittämään tarhaan vielä Rasmusta. Aasi oli hieman arka, mutta antoi silittää. Sitten kyytini tuli ja lähdin takaisin kotia kohti.

(Sori kun ei ollut pitkä, mutta en pysty tehdä pidempää sillä autossa mulla on pieni pahoin vointi, olin silti niin innoissani näistä talli eläimistä että pakko oli jotain laittaa xd)
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy1/05/2021 10:42:00 ip.
Tässä pieni kertomus tämän päivän estetunnista.

Menin estetunnin Kirkalla. En ollut ennen mennyt
Hänellä mitään esteitä, mutta Kirka on minulle kyllä aika tuttu. Menin Kirkan karsinaan ja paijailin häntä hetken. Kirka oli todella suuri ja meni selkeästi lujempaa kuin muut hevoset. Olin vähän aamummalla ratsuttanut Sashan ja Lokin, mutta päivemmällä menin Ravin kanssa pienen maastolenkin. Kirka oli aika rauhallisesti hoidon ajan, eikä jaksanut keskittyä niin kovasti tekemiseeni. Taputtelin häntä ja hain hänelle sitten jännesuojat, satulan, suitset ja korvahupun. Laitoin ne järjestyksessä Kirkalle ja viimeisenä otin ohjat pois kaulalta. Lähdin taluttamaan Kirkaa sitten maneesiin, minne Katatu oli rakentanut jo esteet. Kiristin vielä mahavyön ja nousin sitten selkään. Otettiin noin 8 minuutin alkukäynnit ja alettiin sitten ottamaan ravia ja laukkaa molemmille sivuille. Ruvettiin myöskin tulemaan puomeja ja 50cm esteitä molempiin suuntiin. Kirka tuntui hyvältä ratsastaa ja totteli hyvin käskyjä. Alettiin tulemaan sitten 70cm laukassa ja esteen päällä pitäisi saada vaihto. Esteen lähestyminen meni hyvin ja Kirka vaihtoi laukan hienosti esteen päällä. Tultiin vielä 80cm loppuun, ja sitten otettiin loppukäynnit. Jäin kaartoon ja nousin pois selästä. Talutin Kirkan talliin ja hoidin sen sielä pois.

Ootko muutes nähnyt mun muita tarinoita? Huomasin että olet hyväksynyt vain osat?
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy1/08/2021 07:44:00 ap.
Ärsyttävä renkaan rahina oli jatkunut jo pitkään. Auton ikkunat olivat juuri puhdistetut, joten talvi aurinko hohti niistä suoraan silmiini. Isä vei minut kohti tallia, joka oli varmasti jo ihan lumen peitossa. Alku vuosi oli sujunut minulla hyvin, vaikka alkuviikot olivat olleet kiireiset. Automatka oli hieman hitaampi, sillä menimme tallille vanhalla autolla joka oli todella hidas. Auto piti kauheaa ääntä ja sitä kuunnellessa meni melkein korvat. Lopulta pyysin isää jättämään minut kilometrin ennen tallia, ettei hevoset säikähtyisi tätä hirveää hälinää. Isä suostui, ja toivotti kivaa tallipäivää. Lähdin kävelemään metsäpolkua pitkin tallille. Automatkan jälkeen tuntui, kun metsässä ei olisi kuulunut mitään. Metsässä oli paljon erilaisia puita koivuja, mäntyjä, kuusia ja pihlajia. Metsä polku ei kestänyt kovin kauan, joten olin pian perillä. Kaikki tavarani oli varustehuoneessa, joten tallihuone käyntiä oli turha tehdä. Kävelin rauhallisin askelin tallia kohti ja katselin samalla tallin ympärille. Hoitajat leikkivät Teddyn, Leon ja Nalan kanssa erilaisia leikkejä. Minulle nousi väkisin hymy, vaikka en ohjannut edes itseäni. Saavuin talliin ja selailin nimiä karsinan ovista. Troija, Vic, Taika, Cora, Kirka. Korotin katseeni Kirkan karsinan kohdalla. Hevonen söi heiniä rauhallisesti karsinassa, eikä edes huomannut tuloani. Maiskutin vähän ennen kuin menin karsinaan, ettei Hevonen säikähtyisi tuloani. Vasta nyt Kirka nosti korvansa hörölle ja katsahti minua päin. Sitten se jatkoi taas heinän syömistä, ja hain itse siinä välissä harjat. Jätin harjakassin karsinan ulkopuolelle, ettei Kirka maistelisi harjoja heiniä syödessään. Samalla nappasin kumisukan kassista ja saavuin sen kanssa karsinaan. Pyörittelin sitä kaulasta peppuun, ja varmistin että hevonen tulee varmasti huolellisesti harjattua. Ihailin vielä hetken Kirkan nättiä hevosen muotoa ja upeaa rakennetta. Lähdin sitten karsinasta ulos noutamaan muita harjoja, millä harjasin hänet sitten tarkemmin. Hain viimeisenä vielä kaviokoukun, jolla otin kuraiset kaviot. Upea hevonen katseli yljäästi ympärilleen, mutta Kirkan silmistä näki kuinka hän oikeasti oli hevonen kenen kanssa olisi työtä. Poistuin sitten karsinasta ja hain Kirkalle varustehuoneesta suitset. Nappasin suitset Kirkan paikalta, missä luki hevosen nimi ja varuste. Kannoin jump-off suitset Karsinaan ja aloitin lämmittämään kuolaimia. Kirka odotti kiltisti ja katseli kunnes olisin valmis. Laitoin sitten ohjat kaulalle ja tarjosin kuolaimet suuhun. Otin sitten ohjat takaisin käteeni, ja lähdin taluttamaan Hevosta kentälle. Kenttä oli hieman luminen, mutta ei suinkaan huono ratsastaa. Talutin Kirkan kaartoon, missä nousin paljaaseen selkään. Kävelimme kentällä hetken kunnes rupesimme ravailemaan. Hänen ravin tahtinsa oli tosi hyvä. -prrr, hidastimme lopulta pitkän sivun päätyttyä. Nostin sitten lyhyellä sivulla laukan ja laukkasin koko seuraavan pitkän sivun. Kirka nosti hyvin, mutta laukkaa piti ylläpitää tälläkertaa vähän pidempään. Hidastin sitten Raviin, ja annoin Hevosen kävellä hetken aikaa. Vaihdettiin sitten täyskaarrossa suunta, ja tehtiin samat jutut uudestaan.

Talutin Kirkan hänen omaan karsinaansa. Kaviot kopsuivat tallin lattialla kun Kirka käveli yhä reippaammin. Otin karsinassa suitset pois ja hain ulkopuolelle harjat. Harjasin Kirkan huolellisesti, vaikka hevosessa ei niinkään ollut mitään tomua. Kun olin ottanut jalat, laitoin vielä jalkoihin varmuuden vuoksi kylmäyskääreet, sillä käytän niitä kisahevosille. Laitoin tarrat ympäri ja varmistin, että kaikki kylmät olivat sopivan kireät. Odottelin hetken hevosta harjaamalla. Sitten otin hevosen jalasta kylmät pois ja harjasin ne.

Mitä pidät tarinoistani? Mitä olisi korjattavaa, vai onko ne jo ihan hyviä? :)
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy1/16/2021 12:10:00 ip.
Peilin kuiskaus 2/2
Astuin ovesta ulos hieman varoen, mutta innoissani. Oven avaus oli kuin ihan uusi maailma. Puilla oli erivärisiä lehtiä ja kauniit linnut lentelivät puista toiseen. Palvelija katsahti minua päin ja sanoi: - Muista olla varovainen, metsässä on paljon elämää.
En ihan tismalleen tajunnut mitä palvelija höpötti, mutta nyökkäsin vaan ja jatkoin matkaa. Palvelija oli kertonut, että metsässä on yksisarvisia, begasuksia, kauriita ja villihevosia. Enhän minä uskonut, maailma oli tarpeeksi hullu jo ilman yksisarvisia. Kävelin vähän matkaa pienelle purolle, jossa virtasi kaunista sinertävää vettä. Havahduin kuin takanani olevasta pusikosta alkoi kuulua suhinaa. Säikähdin ja kompastuin suoraan veteen. Palvelija kirkaisi, ja lähti juoksemaan kohti linnaa tietämättä, mikä olio oli. Nousin hiljalleen purosta ja katsahdin puskaa. Sieltä astui tutun muotoinen hahmo, mutta jokin siinä oli lisänä. Sarvi! Kaunis yksisarvinen käveli minua kohti rauhallisesti. Lopulta yksisarvinen oli niin lähellä, että hän kosketti hellästi minua sarvellaan. Tuntui jotenkin todella helpottuneelta, kuin olin vain yhtäkkiä kuiva. Yksisarvinen oli taikonut minut pois kosteudesta. Yksisarvinen antoi jopa silittääkkin, vaikka ei oltu tutustuttu kovin hyvin. Lopulta yksisarvinen kumartui maahan, ikään kuin: nouse selkään! Hitaasti mutta varmasti nousin villiolennon ratsaille. En ollut ollenkaan varautunut siihen kuinka kovaa yksisarvinen lähtisi. Olento laukkasi nopeammin kuin Kirka tai loki yhteensä. Tuuli suorastaan vinkui korvissani ja matka meni kuin valon nopeus. Lopulta yksisarvinen hidasti ja antoi minun tulla alas. Olimme nyt pienellä niityllä keskellä metsää. Pian yläpuolellani kuului siipien huiske, kuin begasus laskeutui viereeni. Olin melkeimpä pyörtymässä, mitä tapahtuu?

Begasus lähti lentämään ylös ja ylös. Ohitimme pilvet ja pienet linnut. Lopulta saavuimme maailmaan, minkä maa oli pilvi. Begasus johdatti minut suoraan pieneen vajaan missä oli keskellä pöytää peili. Otin peilin käteeni ja tarkkailin sitä.

(Tässä välissä kerron että tämä kertoo kahdesta eri tytöstä ja tästä lähtee se toinen, eli se joka on sielä normaalissa maassa)

Minulla oli tapana lukea kirjoja yläkerran vintillä, missä peili sijaitsi. Olin lukenut juuri kirjan missä kerrottiin taruolennoista. Kirjassa oli käsketty rikkomaan peili, niin kohtaisi jotain maagista. Olin hyvin taikauskoinen joten olin päättänyt noudattaa kirjan käskyjä. Nousin seisomaan ja tarkkailin peiliä missä olin nähnyt kerran valittavan hahmon. Peiliin tuli pian uusi kuva, missä hahmo katsoi pieneen peiliin, jossa oli timantteja ympärillä. Olikohan välillämme joku yhteys? Otin käteeni vasaran ja laskin kolmeen. Sitten pamautin. Peilin sirpaleet lensivät pitkin huonetta ja kuului hirveä helinä. Yhdessä sirpaleessa näkyi vielä tytön kuva.

En ollut edes puristanut peiliä kovaa kuin hirveät sirpaleet tuhosi sen. Otin pienen sirpaleen käteen ja katsoin sitä. Sieltä kuului puhetta: YHDISTETÄÄN SIRPALEET! Laitoin sirpaleen vasten peiliä ja tarkkailin samalla sitä. Yhtäkkiä peili simpaisi minut sen sisälle. Tuntui että toinen puoleni oli tullut takaisin kuin haamuni yhdistyi.
- Lucy! Aamupalalle! Kuului äidin huuto!
- Etkö ole ollut huolestunut missä olen? Huudahdin, eikö äiti tosiaan tiennyt?
- Olet ollut huoneessasi kaksi minuuttia? Miksi olisin huolestunut?

Minut valtaisi helpotus, kuin olin taas omassa tutussa huoneessa. En tuskin enään haluaisi nukkua ikinä!

Tämä oli ensimmäinen fantasia tarinani! Toivon että pidit! :D
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy1/22/2021 07:41:00 ap.
Talli matka tuntui tavallista lyhyemmältä. Olin miettinyt koko matkan Taian ja Kympin varsaa, jonka nimeksi Katatu oli antanut Nappula. Olin nähnyt varsan kerran tarhassa, mutta en enään sen jälkeen kuin aloin hoitamaan varsaa. Kun astuin autosta ulos, näin Kirkan puuhailemassa jumppapallon kanssa. Kirkan touhuja oli hassu seurata, kuin välillä tuntui kun se olisi ihmislapsi. Kävelin suoraan talliin, sillä tallihuoneesta ei ollut mitään haettavaa. Näin varsan äidinsä kanssa karsinassa. Nappula tuijotti minua ja hörähteli kimeästi. Ennen tuloani, olin nähnyt ovelta kun Nappula komensi äitiään, se oli hupaisaa nähdä kunnon pikku-pomo. Taika vaikutti rauhalliseta, ja selkeästi tiesi että en ollut tekemässä varsalle mitään pahaa. Se helpotti työtäni, koska silloin Nappula oli helpompi saada ulos. Varsa oli jo tottunut aika hyvin riimuun, joten laitoin sen hänen päällensä ja otin narun jonka klipsautin kiinni. Katatu tuli taluttamaan Taikaa, jotta Nappulan äiti olisi näyttämässä esimerkkiä. Katatu lähti taluttamaa Taikaa edeltä ja tulin perässä Varsan kanssa. Nappula yritti kiihdytellä maasto adalla, ja välillä puski minua sivuun. Tämä hevosen alku vakutti pomottelevan kaikkia. Aurinko paistoi ja kevään alkulinnut lauloi, kun kuuntelimme oikein tarkasti. Taka meni edeltä esimerkillissti, mutta Nappula oli selkeästi sitämieltä että lähti lujempaa.

kuin saavuttiin karsinaan, en tarvinnut tuttipulloa, koska Nappula joi emänsä kanssa. harjasin hieman nappulaa j puhdistin sen kaviot. rapsutin häntä ja lähdi n pois karsinasta.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy1/30/2021 11:37:00 ip.
Klo oli viimein 17.00. Olin odottanut jo ihan liian pitkään. Lähdin Tallihuoneesta suoraan Kirka karsinaan, koska meillä olisi tänään edessä koulutreeni. Kirkalle ei edes tarvinnut maiskuttaa, kun hän tuli korvat hörössä ovelle. Hevonen oli selkeästi piehtaroinut, sillä sen selkä oli ihan purussa. Kävelin ulos karsinasta ja hain harjat karsinan sisäpuolelle. Pyörittelin ensin kumisukaa päästä peppuun, ja harjattuani otin kaviot. Kavioissa ei ollut paakkuja, sillä Kirka oli aamulla 2 tunti ulkona, mutta Lumi oli jo ehtinyt sulaa. Kun olin harjannut hevosen kunnolla, hain varustehuoneesta Kirkan satulan. Huopa ja satula oli siististi paikoillaan joka miellytti minua. Vanhalla tallillani ei pysttty pitää yhtään huolta tallin siisteydestä, sillä Tallin omistaja kisasi niin kovasti ettei ehtinyt siivota. Olin silloin ainut hoitaja joka siivosi ja lakaisi. Lopulta hoitaja-toiminta jouduttiin sulkemaan, ja tallista tuli yksityis talli milloin siitä tuli myös siistimpi. Nappasin satulan ja otin myös suitset samalla, jotta voisin lämmittää kuolaimet. Kuin saavuin karsinaan nostin satulan Kirkan selälle. Katsoin sille hyvän kohdan, ja että satulavyö tulee mistä pitää. Kiristin mahavyön sopivaksi, sillä aijoin maneesissa kiristää sen loppuun. Taputtelin hevosta, joka oli pysynyt tosi kiltisti. Olin pyytänyt kaverini "Beckyä", lämmittämään kuolaimia sillä aikaa kun kiristin mahavyön, joten kuolaimet vaikuttivat jo sopivan lämpöisiltä. Laitoin siis ohjat kaulalle ja laitoin suitstet rivakasti sillä minun maneesi aikani alkaisi 17.50. Nappasin myös kaapistani kouluraipan varmuuden vuoksi, sillä en ollut Kirkalla kauheasti koulua mennyt. Talutin Kirkan maneesiin ja säädin maastakäsin jalustimet ja kiristin myös Kirkan mahavyön. Nousin tasalta selkään.

Pienen lämmittelyn jälkeen aloimme tehdä taivutuksia ja asetuksia. Kirka meni tosi hyvin eikä raippaa tarvnnut käyttää. Kun taivutukset ja asetukset menivät hyvin, aloimme sitten kokeilemaan pokeenväistöjä joka meni sekin hienosti. Hevonen oli oikein näppärä ja kiva. Lopussa teimme vielä kentän poikki lisättyä ja peräänantoa.

Treenin jälkeen hoidin Kirkan pois, ja kävin myös moikkaamassa uutta hoitohevostani Obsua, jonka kanssa jatkasin mahdollista este-uraa.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy1/31/2021 11:51:00 ip.
Aamulla olin ratsuttanut Kirkan. Olimme menneet laukanvahtoja ja erilaisa taivutuksia. Kirka oli laiskalla päällä, joten pohkeita sai kunnolla siirtää ennen vaihdon saamista. Nyt näin illalla kävisin kävelyttämässä Lavenkaa ja Obsua. Sunnuntaina ei olisi tunteja, koska se on ainut päivä milloin niitä ei ole. Kävelin talliin maneesilta, koska olin juuri siivonnut sen. Kädet kylmästä vapisten tartuin tallin ovenkahvaan ja nykäisin sen auki. Valtava lämpö tulvahti naamalleni, ja kylmyys loppui kun seinään. Kuulin kimeitä hirnahduksia kaikkialta, "luulevat että annan heinät" naurahdin hyväntuulisesti. Kävelin käytävää pitkin kunnes katseeni osui tuttuun kasinaan. Kurkistin sisään, mutta en nähnyt ketään. Pieni kipristys kävi sielussani, kun hetken jo luulin varkaitten tulleen. Tyhmä minä, Moonligt sijaitsi keskellä maaseutua, eikä kukaan asustanut läellä, myöskin tallissa oli hyät turvatoimet. Muistin myöskin että ori oli tarhassa. Huokaisin ja lähdin riimunarun kanssa tarhoille. Aurinko oli jo laskemaisillan mutta viimeiset valosäteet valasivat hangen ja tallin. Obsu odotteli minua rauhassa, ja kun tulin se tuli vastaan rennosi. Orin loimi oli märkä, sillä lumi oli ehtinyt sulaa siihen, mutta vaihtaisin sen kävelytyksen jälkeen. Klipsautin narun riimuun ja avasin tarhan portin. Ori kulki kiltisti vierelläni ja oli vaikea uskoa ettei se ollut ruuna. Obsu muisttti vähän vanhaa omaa hevsotani "Iztkaa" joka oli sekin ollut englannintäysverinen. Izka oli minulla noin 3-vuotta, kunnes se jouduttiin myymään opintojeni takia. Sen jälkeen aloitin vain hoitajana, sillä omaa hevosta ei pystynt ottaa. mielessäni kuitenkin olisi ostaa myynnissä oleva hevonen täältä, sillä opinnot on ohi. Ori teki minuun heti tuttavutta joka oli hvä merkki. Obsku on parhaimmillaan esteillä, joten ensiviikolla olisi estetunti luvassa.

Tallilla vein Obskun takaisin karsinaan, laitoin loimen kuivumaan ja harjasin hänet. Vein myös lavenka pienen kävelylenkin maastakäsin. Kotona haukkasi nopeasti leivän, hellittelin kaniani ja painuin pehkuihin.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy2/10/2021 12:15:00 ip.
Keli oli tänään ikävä. Vettä satoi kaatamalla, mutta lämpötila oli silti kun jäävuorella. Hevoset oli loimet päällä ja hirdahduksia kuului kaikkialta. En ollut odottanut, että kaunis pakkas-sää muuttui näin kovaksi sateeksi joten olin jättänyt sopivasti sadetakinkin kotiin.

Onneksi tallihuoneessa oli aina sopiva lämpötila, oli sateista tai ei.

Kerron silti 2020 parhaat hetkeni tallilla:
(aloitan kesäkuusta koska silloin täälllä aloitin)

Kesäkuu: Kävin moikkaamassa nykyään vanhoja, mutta silloin uusia hoitohevosiani Ravia ja Lokia. Hevoset pörisivät ja kerjäsivät minulta kovasti herkkuja, voi kuina antelias olinkin..
Idea saatu: Kepa

Heinäkuu: Pidin paljon tallivapaata, sillä ei ollut mitään motivaatiota. Olin väsynyt ja kävin harvemmin tallilla.

Elokuu:
Aloin käymään paljon aktiivisemmin tallilla ja motivaatiotakin syntyi enemmän. Meistä tuli Katatun kanssa läheisiä ja sain kaverita myös muista hoitajista. Kävin myös uittamassa hevosia, se oli upeaa. "Apua mun jalat on märät, otetaanko laukkaa"

Syyskuu:
Lehdet olivat saman väriset kuin punaiset poskeni. Hypittiin hevosten seliltä lehti kasaan johon Katatu oli ajanut kaikki tallin syys-lehdet. Odotimme innolla kelien viilentymistä.

Lokakuu: Halloween oli ihana juhla hevosten kanssa. Pukeuduttiin toinen toista pelottavampiin asuihin. Lokakuusa oli myös syntymäpäiväni, jonka vietin tallikaveitteni kanssa hevostellen.

Marraskuu:
Lunta oli jo tullut ja käytimme sen hyväksi. Lumiset pellot houkuttelivat laiskempiakin hevosia laukkaamaan joten pelto-laukat oli harvinaisen yleisiä.

Joulukuu: hevoset aistivat rauhallisen joulun tunnelman. Tallissa syötiin puuroa ja pipareita. Glögiäkin oli ihana juoda kylmän talven keskellä. Sain palon lahjoja ja tein niitä myös hevosille. Hanki kimalsi ja peitti koko maan.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy2/11/2021 09:56:00 ip.
Tallustelin viimein portaita pitkin alakertaan. Olin nukkunut pitkään, sillä tiesin tänään etäkoulun peruuntuneen. En ollut kuunnellut mitään opettajan antamia läksyjä, vaan ajatukseni leijailivat vain tallilla. Kuvittelin Kirkan tarhassa ja...
- Lucy syömään!
Niin.. ehkä kannattaisi eläytyä oikeaan maailmaan. Olin portaiden puolivälissä joten kipitin ne nopeasti alas kunnes vastaan tuli keittiö.

- Niin Lucy, sanoinko vahingossa syömään? Tarkoitin laittaisitko lemmikeille ruuat?

No kiva. Hirveä nälkä mutta kai eläimillekin on... Nyökkäsin ja hain pikaisesti koiran naksut. Ripottelin ne kuppiin ja hiljaisuudelle tottuneet korvat pitivät kupin kilinää ärsyttävänä. Kuin olin valmis kävin hakemassa salaatin lehdet ja toin ne muun ruuan lisäksi kanille. Haukkasin samalla yhden nälkäisen vatsan vuoksi.

Viimein hain kaapista murot ja maidon. Kaadoin maidon laiskasti kulhoon ja sitä loiskui kaikkialle. Silmät oli taas yhtäkkiä painunut melkein umpeen.

Vaatteet oli nyt päällä ja kyyti oli takapihalla. Tallilla oli taas kiva käydä parin päivän tauon jälkeen. Lähdin ovesta ulos, paiskasin sen vahingossa liian kovaa. Lähdin hölkkäämällä auton luo ennenkuin kuulisin vihaisen isän huudon.

Laitoin auton oven kiinni hieman huolellisemmin ja pyysin äitiä sitten ajamaan. Äiti ei ollut ensin edes kuulevinansa sillä viestitteli jonkun kanssa. Tiesin että viestit ei olisi minun asiani, mutta kurkkasin silti olan yli. Äiti katseli sekalaista sivustoa missä oli myynnissä kaikenlaisia eläimiä kuten hevosia, kaneja, koiria, kissoja, lehmiä ja aaseja.
- Onko tuo vähän samanlainen kun tori.fi? Kysyin liian aikaisin ennen kuin muistin että en edes olisi saanut katsoa viestejä.

Äiti vetäisi puhelimensa sivuun ja nyökkäsi.
- Ostaako moonlight tuolta eläimiä? äiti kysyi lystikkäästi.
- No ei.. tuhahdin ja käänsin katseeni ikkunaan.

Jatkuu...

VastaaPoista
Vastaukset
Lucy2/11/2021 10:19:00 ip.
Jatkoa Eläinrakas merkille!

Ja juu ei oo edelliseen tarinaan jatko osa vaan eläin rakas!

HUHUH! Olin telminyt kaikkien tallin eläinten kanssa. Nyt olen uuvuksissa heittäytynyt tallihuoneen sohvalle. Nousin siitä kuitenkin kuin en edes jaksanut sulkea silmiä.

Olin pyörinyt ehkä tunnin tallihuoneessa ilman mitään tekemistä. Olin syönyt karkkeja ja juonut vettä. Nyt minulla oli viimein jotain hajua mitä tehdä, Mennä metsäkävelylle! Tietenkin nyt ilman koiraa. Aloin jo kävellä metsäpolkua päin, kunnes Katatu tuli hieman säikähtäneen näköisenä luokseni. ”Teddy on karannut, todennäköisesi metsään.” Pyöristin silmäni näyttääkseni järkytykseni. Oikeastaan se tuli automaattisesti. ”Moi!” Huudahti Becky takaamme. ”Moi” vastasin ja kerroin Katatun kanssa saman uutisen Beckyllekkin. Kuin Katatu kertoi että Teddy on todennäköisesti metsässä, näytti Becky tajuavan jotain.
”Mitä?” Kysyimme Katatun kanssa yhteen ääneen.
”Ihan vain että metsässä on laitettu köysiä puiden ympäri, en tiedä missä mutta-”
Ennen kuin Becky ehti sanoa lausetta loppuun katsoimme Katatun kanssa toisiamme ja lähdimme juoksemaan lujaa kohti metsää. ”Tulen perässä Phamtonin kanssa!” Huusi becky vielä peräämme.

Ryteikössä oli vaikea löytää köysiä. Lumi upposi joka askeleella polviin asti ja se vaikeutti liikkumista huomattavasti. Olimme jo vähäti luovuttaa, kunnes huomasin tutut jäljet lumi hangessa. Jatkuu
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy2/14/2021 10:22:00 ip.
Jatkoa tuohon viimeisimpään tarinaan jossa merkin jo sainkin☺️

Jäljet olivat varmasti koiran. Lähdimme seuraamaan jälkiä, jotka näyttivät todella kummalliselta. Se näytti siltä kuin joka toinen tassu olisi astunut vinoon. Lopulta tajusimme että ei ne ollut pelkät koiran jäljet, oli siinä ihmisenkin. Mieleeni tulvahti pelottava ajatus, missä jonkinlainen naapurin Jorma olisi varastanut Teddyn. Ei! Mitä oikein kuvittelin. Olihan se kuitenkin vähän mysteeristä, miksi Teddyn perällä olisi kulkenut ihminen?

Jäljet jatkuivat pitkälle metsään. Mutta lopulta kuului pirteä johtolanka. Koiran haukuntaa! Lähdimme haukuntaa päin, missä kulki myös koiran jalanjäljet. Kaukana näkyi iso koira heiluttamassa häntää. Näky kuitenkin päättyi tyrmistykseen. Ei se ollut Teddy vaan eräänlainen koiran ulkoiluttaja. Tunsin itseni tyhmäksi, miksi kukaan olisi kävellyt edes Teddyn perässä.

Koiran omistaja päätyi luoksemme ja kyseli sitten meiltä mitä etsimme. Näkikö meistä muka niin selkeästi sen? Kerroimme Katatun kanssa Koiran tuntomerkit ja missä hän mahdollisesti voisi olla.
- Minun talooni juoksi juuri joku koditon tai karannut koira. Sillä oli kiinnitysköysi suussa.

Vaikka olin hätääntynyt, en voinut pidättää sisältä tulvivaa naurua. Voi sitä koiraa.. Lähdimme ihan rauhassa kävelemään sillä tiesimme Teddyn olevan kunnossa, se helpotti. Kuin saavuimme paikan ovelle, saapui Teddy iloisesti häntää heiluttaen, ja valmiina kotiin lähtöön.
Loppu!
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy2/15/2021 09:57:00 ap.
Jatkoa normaalille talli tarinalle:

En ollut mitenkään hirveän lystikkäällä päällä, vaikka äiti oli yrittänyt vähän liioitella.

- Miksi olit sillä sivustolla?
- Ihan muuten vaan.. Äidillekkin oli tarttunut tuli mieli.

Perillä hyvästelin äidin, ja lähdin kävelemään kohti tallia. Keli oli sopivan kiva, ja alku kevään linnut oli jo alkanut palailla talvilomiltaan. Minusta taas tuntui, etten ikinä olisi saanut mitään lomaa. Paitsi täällä. Moonlightissä hiljaisuuden rikkoi vaan hevosien hirnahdukset, mutta sehän kuului asiaan. Tallin suuaukolla kävelin sisään ja laitoin oven myös perässäni kiinni. Tallissa oli Bea ja Isla-Maria omissa touhuissaan. Moikkasin heitä vaimealla äänellä, etten häiritsisi hevosten syönti-rauhaa. Kävelin pitkää käytävää pitkin tutun karsinan luo, missä Kirka söi innostuneena heiniänsä. Tai no, viskeli niitä. Vihelsin ennen kuin tulin karsinaan. Jätin myös harjat ulkopuolelle, ettei hassu hoitohevoseni luulisi niitä heinäksi. Otin Kirkan talliloimen pois, ja ripustin sen karsinan pitotelineeseen odottamaan. Aloin sitten harjaamaan hevosta, jotta saisin sen puhtaaksi ennen huomista.

Jatkuu..
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy2/21/2021 11:26:00 ap.
Heräsin aamulla hirveään meteliin— eikö edes hiihtolomaa saisi olla rauhassa? Pian ovenikin pamahti auki ja sieltä tuli yllätykseksi isä imurin kanssa. Onneksi olin siivonnut eilen, joten ei tarvinnut huolehtia lattialle joutuneista tavaroista. Lopulta en enään edes pystynyt nukkua, aamu oli muutenkin jo kiivennyt ikkunasta huoneeseeni.

Tallilla:
Bussi tuli renkaat kirskuen tallia lähimmälle bussipysäkille. Lähdin siitä kävelemään tallille johtavia metsäpolkuja. Metsä oli hieman sumuinen, ja pimeys oli hiljentänyt sen. En kuullut mitään ääniä, ja kuljin sokkona pitkin hiljaista polkua. Onneksi muistin tien ja askeleeni melkeinpä ulkoa. Viimein vastaus kuului edestäpäin—hevosen hirnahdus. Minulle nousi heti hymy huulille ja kiiruhdin kävelemään hieman nopeammin.

Pakkanen kirveli poskia, mutta onneksi oli tallihuone. Menin sinne hetkeksi lämmittelemään ja kipaisin myös hakemassa Obsun varusteet.

Jatkuu...
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy2/22/2021 11:52:00 ip.
Kävelin varusteiden kanssa tallikäytävää pitkin Obsun karsinalle. Tänään olisi luvassa estetreeni, ajattelin. Ripustin Obsun loimen karsinan reunaan roikkumaan, ja rupesin harjojen kanssa töihin. Tiistai on lempi tallipäiväni, sillä silloin järjestetään estetunti. Hevonen oli todella puhdas, kun taas loimesta en mainitsisi samaa. Becky sattui kulkemaan vapaalla jalalla tallissa, joten pyysin häntä auttamaan loimen kanssa. Tiesin Beckyn rakastavan sivoamista, joten annan hänen useasti olla apurina. Hain Obsulle satulan sekä suitset, ja laitoin ne samointein Orin ylle. Suitset laitettuani, otin ohjat kaulalta ja lähdin Obsun kanssa MAneesia kohti.

Mahavyön kiristettyäni nousin ratsaille jakkaran kera. Säädin jalustimet itsenäisesti selästäkäsin, sillä Katatu laittelikin jo estetolppia paikoilleen. Kuin olin valmis siirsin pohjetta vain ihan hieman, kunnes Obsu lähtikin jo liikkeelle. Kävely tuntui tasaiselta, joka antoikin minulle hyvät maasto-ennakkoluulot. Oli kiva harjoitella hevosen kanssa, joka on yhteistyöhaluinen.

jatkuu...
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy2/23/2021 12:05:00 ap.
Mainitsen vielä että anteeksi kirjoitus virheet! tällä koneella on mulle vaikeempi kirjottaa kun puhelimella! :(
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy2/27/2021 04:53:00 ip.
Tavoittelen realistinen merkkiä!
Pikkuhiljaa otettiin ravia. Obsun liikkeistä oli helppo hahmottaa oikea kevennys.
”Yks kaks yks kaks” mietin mielessäni. Katatu seuraavaksi neuvoi harjoitusravia, jotta pääsisin nostamaan laukan.

Kun estetolpat oli kasattu, rupesin tulemaan pääty-ympyrältä suoraan 40cm kavalettia. Tultiin se laukassa, mutta esteen edessä oli laukkapuomi, mistä pitäisi tulla viisi laukka-askelta esteelle. Obsu suoritti askelmäärät ja hyppäsi myös kauniisti kavaletit. Palasin takaisin pääty-ympyrälle, ja hidastin hevosen ravin kautta käyntiin. Taputtelin Orin kaulaa samalla, kun Obsu päristeli ”pbrrrr, pbrrr” vaihdoin täyskaarrolla sunnan ja lähdin tekemään samaa tehtävää. Laukka nousi hienosti, mutta laukkapuomilta askelia tuli vain neljä.

Pian alettiin hyppäämään rataa, johon kuului 50cm pysty, 70cm pysty, 50cm okseri ja 80cm pysty.
Jatkuu..
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy2/27/2021 11:24:00 ip.
viimeinen osa tiistain estetunnista:
Lopulta Katatu korotti esteet suuren näköisiksi. Radasta löytyi ainakin 90cm, 100cm ja 120cm. Minua jännitti hieman, ja stressasin ehkä liikaakin. Onneksi Obsu ei hämmentynyt olotiastani. Nostin laukan, ja pidin katseen menosuunnassa. Obsu hyppäsi hienosti 90cm, joka antoi minulle vähän rohkaisua. seuraaavaksi lähestyimme metrin estettä. Obsu hyppäsi astetta suuremman hypyn, ja niin lensin kaulalle. sain pidettyä jalustimet jalassa, joten pongasin taas itseni suoraksi. Hidastimme välissä raviin, ja sitten alettiin lähestyä 120cm estettä.

Seuraavan kerran tajusin olevani maassa. Minua ei sattunut pahasti, mutta Obsun vauhdikas pomppu oli ollut liikaa tasapainolleni. Nousin pystyyn ja menin uudestaan ratsaille. Otettiin laukkaa, sillä halusin kokeilla uusiksi ja vähän varautuneempana. Obsu hyppäsi esteen mainsti. Ilo valtasi sydämeni ja mielessäni liikkui kuvia Obsun kanssa kisakentillä.
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy3/01/2021 09:44:00 ap.
Mulla oli jääny yks tarina kesken niin jatkan nyt sitä:
Jatkoa normaalille tallitarinalle☺️

Kun olin ratsuttanut Kirkan, ajattelin käydä moikkaamassa Scabiosaa. Kävelin hiljaa hänen tarhansa eteen ja maiskutin hieman. Tamma ei edes jaksanut katsoa minua päinkään, vaan käveli vähän pois päin elähtänen ”eivät nuo minulle ole”. Lopulta Scabiosa tuli edes katsomaan minua, ja minun namipaloja. Annoin nameja Scabiosalle aina välein, kun olin hellästi yrittänyt koskettaa häntä. Hevonen vaikuttiko todella surulliselta, eikä siltä löytynyt mitään mikä motivoisi sitä. Osasin myös melkein kuvitella, kuinka Scabiosan entiset omistajat paiskivat häntä raipalla ja pyytävät rajusti pohkeilla eteenpäin, vaikka tamma olisikin mennyt ihan hyvin. Paijasin tammaa otsasta, vaikka se ei edes huomioinut sitä, varmaan miettii vanhoja. Annoin Scabiosalle vielä yhden leivän palan, ja sitten napsautin riimunarun kiinni. Avasin portin ja lähdin talutteleman Scabiosaa ympäri tallia. Tamma näytti siltä, että vuosiin sillä ei ole ollut yhtään kaveria. Kuljin hevosen vierellä tamman tahtiin, ja puhelin hänelle lempeästi kaikkea kivaa. Tamman korvat nousi välillä vähän höröön, tai vähän korotti katsetta joka oli hyvä merkki.

Talutin Scabiosan talliin. Vieras karsina oli hankala etsiä muiden joukosta, mutta onneksi Katatu oli sanonut yhdeksäs vasemmalla. Toin tamman karsinaan ja taputtelin häntä hellästi kaulalle. Tietenkin hellästi, en halunnut vanhojen lyönti otteiden muistutan taas. Otin Riimun pois, jotta Scabiosa saisi jäädä syömään heiniä.
- meistä tulee vielä hyvät kamut! Naurahdin.

Loppu!
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy3/22/2021 10:11:00 ip.
Viimein olisi loma, se soma ihan ikioma aika...

Äiti oli varannut minulle lomaa jostain syystä. Tietenkin luulin, että loma olisi varattu talleilulle, mutta äiti kertoi jotain ihan muuta. "EI!" olin kijunut naama punaisena. Olisimme lähdössä johonkin vanhalle mökille, joka sijaitsisi lappeenrannassa. Olin räjähtää, miksi meidän pitäisi lähteä sinne töllöttämään jotain saimaan-norppia? Äiti oli yrittänyt lepyytellä minua, ja kertoa kuinka upeat maisemat sielä olisi. Inhosin matkailua, ja varsinkin jos lähtisimme liian pitkälle. Lappeenranta oli kylläkin kiva kaupunki, ja mummoni asui siellä. En ollut vaan kovin erämökkeilyn ystävä. Nyt istun autossa silmät ummessa. Aurinko porottaa silmiäni, ja se saa silmäluomet näyttämään oransseilta. Ajelimme jotain metsäpolkua eteenpäin, jonka kyltissä luki "rantakurvin tie".

jatkuu..

ja juu sori en o ehtinyt kiireessä kirjoittelemaan! myöskin kani-asioiden kanssa on kiirettä, kun kani tulee 2 viikon päästä. Yritän taas vähän aktivoistua!
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy4/19/2021 10:27:00 ip.
Toinen osa!
Kivet rahisivat auton renkaissa, kunnes lopulta tie tasoittui ja laskeuduimme alamäkeä pitkin pienelle kesä mökille. Olin avaamassa suutani mutta sieltä ei lähtenyt ääntäkään. En uskaltanut rikkoa luonnon hiljaisuutta. Äitikin varmaan tunsi samoin koska katseli silmät pyöreänä maisemaa. Järvi kimalsi auringon säteistä ja nurmikko suhisi tuulen mukana. Otin mukaan tavarani ja kipusin ripeästi rappuset ylös. Ylhäällä vielä vilkaisin äitiä joka oli kun patsas. Sitten painoin kahvan pohjaan ja avasin mökin oven. Ovi narisi ihan niinkuin sitä ei oltaisi avattu vuoteen. Pöly ja tunkkainen ilma kulki sieraimistani läpi. Yskin niin kovasti, että tuntui hetken siltä kun joku olisi kutittanut höyhenellä kurkkuun.
Jatkuu..
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy5/06/2021 04:51:00 ip.
Vanha tunkkainen mökki oli pölystä vaalea. Säikähdyn ikkunaladalla olevia ötökän raatoja. Varmaan kivi kaudelta, henkäisin. E-ei! äiti korjasi, nämä ovat kylläkin viime vuodelta. Mulkaisin äitiä merkikisi siitä, että en tahtonut kuunnella hänen näsäviisasteluaan. Äiti ei kuitenkaan edes vilkaissut minuun vaan hipelöi seinällä olevia julisteita. Nekin olivat pöyisiä, mutta silti pölyn seasta erotui värejä ja varsinkin siitä kohdasta mihin äiti oli hipaissut kirkkaan jäljen. Mökki oli todella kaukana muista "kesämökeistä" ja aika kävi pitkäksi vain äidin kanssa. Sisarukseni ja lemmikkini oli taatusti pitämässä hauskaa. Yritin haukata happea rauhoittuakseni mutta ilma mitä tuli sieraimistani oli vain pölyä täynnä. Kiirehdin ulos ja asetuin narisevalle laiturille. Asetin jalat veteen ja katselin peilikuvaani. Tuntui synkältä. Yhtäkkiä kuului äidin huuto "Voin ajaa sinut yliuomenna tallille, mutta nyt rentoudutaan".
Jatkuu...
VastaaPoista
Vastaukset
heppoihin hurahtanut5/20/2021 05:34:00 ip.
Päivä moonlightissä oli ollut tähän asti kummallisen pitkästyttävä. Olin ratsuttanut Kirkan, Obsun ja Lokin esteillä. Olin myös maastakäsitellyt Scabiosaa, joka oli mennyt tänään korvat höröllä. Yhtäkkiä suulleni ilmestyi vilkas hymy, joka levisi melkein silmiin asti. Nousin tallihuoneen penkiltä kun liekki ja lähdin kiireisesti talliin. - Mikäs kiire? kysyi Katatu hymyillen kun olin saapunut talliin. Katatu harjaili mustaa varsaa, jota en ollut nähnyt. - Minullekkin tuli varsa mieli ja ajattelin mennä Lunan kanssa kentälle, vastasin. - Joo kenttä taitaakin olla vapaa, maneesissa on kylläkin tunti. Äkkiä minun teki mieli tehdä kaikkea esim tunnille osaallistumista, Esteitä, maastakäsittelyä, mutta tällä hetkellä eniten pyöri mielessä kaunis kirjava varsa.

jatkuu..
ps Luna on ilman hoitajaa puolella varmaan unohtunut siirtää ;)
VastaaPoista
Vastaukset
Anonyymi6/19/2021 11:20:00 ip.
Moi! nyt olis sellanen juttu, että oon perustamassa omaa virtuaalitallia varmaan kans blogspotin kautta. Mulla ois kuitenkin sulle kyssäri ennen kun alan sählätä yhtään mitään :D eli siis mun kaverin virtuaalitallilla (joka on myös tehty blogspotissa) on sellanen juttu että et pysty kommenttoimaan ilman että laitat siihen jotain sähköpostia. Kun taas sulla täällä voi laittaa nimettöänä tai URL- osoitteella. Teitkö sen jotenkin vai oliko se sulla automaattiesti? PS onko virtuaalitallin tekeminen kovin vaikeaa? jaksan kyllä kirjoittaa mutta pitääkö siinä kauheesti koodata ja jos pystyt niin kertoisitko mulle jotain vaiheita missä järjestyksessä kannattaisi tehdä :)
VastaaPoista
Vastaukset
Anonyymi6/30/2021 11:42:00 ip.
- Lopeta nyt jo! Olet jatkanut tuota jo viimeiset 29 minuuttia!

Sitten rannekellon viisarini tökähti kolmeenkymmeneen. Mulkaisin Kirkaa, joka jatkoi vieläkin päänsä hankaamista minuun. Hassu ori vain jatkoi ja jatkoi. Tänään suunitelmissa olisi ratsuttaa Kirka ja Loki. Kirka alkoi olla puhdas, mutta ainakun nopetan alkaa taas ori hangata. Lopulta lopetin harjaamisen, ja heti kun Kirka lopetti hankaamisen annoin orille karkin.

jatkuu..
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy7/01/2021 02:36:00 ip.
Haen tarinalla kesä fiilistelijä, Realistinen merkkiä ja aloitan tällä tarinalla Natural horsemanship merkin yrittämistä. :3

Kuin orille oli saatu kaulanaru päähän klipsautin riimunarun Kirkan riimuun. Kirkalla näytti olevan energiaa, kun lähdin taluttamaan häntä. Talli tie kentälle oli leveä, ja soraisella polulla näkyi haimeasti ponien ja hevosien kavion jäljet. Kirkankin kaviot jättivät jälkensä ja joka askeleella pöllähti vähän hiekkaa.
Kun olin saapunut Kirkan kanssa kentälle, riisuin Riimun ja ripustin sen lähimpään aitaan. Sitten pomppasin selkään. Orin selkä oli aina ollut korkea, mutta olin onneksi jo tottunut siihen. Etsin sopivan asennon ja sitten pyysin hellällä pohkeella käyntiin. Tänään käyttäisin ääniapuja ja ohjaisin istunnalla. Kaulanaru tuntui kummalta ohjien sijasta, ja jopa kirka näytti huomaavan sen. Aloittelin alkuraveja kentällä. Kun Kirka siirtyi ravissa toiselle pitkälle sivulle, alkoi aurinko paistaa silmiini. Lempeä lämpö ja kukkien tuoksu siirtyi tuulen mukana kaikkialle. Lehtienkin tyyne humina kertoi, että nyt on kesä. Kasvoilleni tuli väkisin tyytyvinen hymy. Tunnelma vaan kasvoi kun ohjasin Kirkan maastopolulle. Olin ripustanut riimun ja riimunarun olkapäälleni, jotta voisin jossain vaiheessa syöttää oria. Kirkaa houkutteleva tuore ruoho lainehti polun vieressä. Kirka ei kuitenkaan ryöstänyt syömään. lähellä oleva järvi näkyi jo horisontissa. Uittaminen kuulosti kivalta idealta näin lämpimänä päivänä. Tänään ranta oli tyyne, eikä aaltoja näkynyt. Otettiin rannalla ravia, välillä Kirkan kavio osui veteen ja silloin siitä roiskahti kimaltelevia pisaria. Lopulta ssiirryimme kokonaan rantaveteen ja nostimme laukan. " Sisä pohje eteen, ulko jalka taakse" soi päässäini ja sitten laukka nousi. Kirkan laukka oli tasaista ja siinä oli helppo istua ilman satulaakin. Otin silti vähän orin tummasta harjasta tukea. Aurinko oli lämmittänyt harjankin lämpimäksi. Lempeä kesätuuli vapautti hiukseni ja antoi niidenkin laukata. Tunnelma oli täydellinen. Laukan loputtua halasin oria ja käänsin hänet kohti tallia.

VastaaPoista
Vastaukset
Lucy9/05/2021 01:56:00 ip.
Jatkoa natural horsemanship merkille:

Olin melkeimpä nukahtaa pystyyn, kunnes pihalta kuului taas pamaus. Yritin syödä aamupalaa, mutta rakennus työmaa talomme vieressä häiritsi minua. Siihen tehtiin uutta taloa, aika modernia meinaan. Talon seinät olivat valkoiset ja sen katto oli tasainen ja musta. Siihen oli muuttamassa perhe jossa oli 17 vuotias poika, isä, äiti ja koira. Itse täytän 17 vuotta lokakuussa ja lähelläni ei ole ennen asunut saman ikäisiä. Ainut paikka missä olen viihtynyt on talli. Se on niinkun toinen koti. Moonlight avaa aina uusia ovia eikä koskaan voi olla ”valmis” tai ”paras”. Halusin silti pienestä pitäen avaimen jokaiseen hevosmiestaitoihin liittyviin oviin.

Tallille saavuin noin 8.00 ja sielä olikin jo tallilaiset työn kohinassa. Vaalea hiuksinen pitkä tyttö ratsasti maneesissa kouluratsastusta. Ruskeaa shetlanninponia juoksutettiin kentällä ja osa hevosista vielä laidunsi syysnurmea aurinkoisilla laitumilla.
Jatkuu..
VastaaPoista
Vastaukset
heppoihin hurahtanut12/22/2021 11:21:00 ip.
Lumi satoi hiljalleen maahan. Mieli oli rauhaisa, ja glögin tuoksu miellytti sieraimia. Isossa kattilassa odotti Katatun omatekemä riisipuuro, joka oli manteleilla ripoteltu. Kaneli odotti puurokattilan vieressä pienessä valkoisessa kulhossa, missä oli moonlight logo. Olin unohtunut ihailemaan kaikkea tätä, vaikka olin viemässä Obsua tarhaan. Kaikilla hevosilla tallissa, oli loimet päällä ja maneesissa oli lämmitykset käytössä. Myös Obsulla oli loimi, joka on nyt täysin uusi. Vanhassa oli reikä, sillä Obsun sen aikainen tarhakaveri alkoi maistelemaan Obsun loimea. Olin tänään kerennyt ratsastaa Vasta Lokin ja Kirkan, Olimpa laiska. Minulla olisi kitenkin maastoilua illalla luvassa kavereiden kanssa.

19.00

Talli oli hiljaisempi, ja moni harjaili tähän aikaan tallissa hevosensa pois. Minä kuitenkin olin laittamassa satulaa Obsulle, lähdimme toteuttamaan Katatun ja toiselta tallilta tulevien Iidan ja Venlan kanssa lumista maastoa.

Reitit olivat pimeitä, mutta samalla todella rauhallisia. Obsu käveli tasaista tahtia eteenpäin. "Otetaanko laukkaa, tässä on kiva pelto?" Kysyi Venla. "Mennään vaan, mutta yksitellen ettei ketään satu." Vastasi Katatu. Ensin meni Venla, ja muut jäi reitille odottelemaan. Venlan poni Raapu lähti kiitämään ja Venla koitti pysyä mukana. Raapua oli vaikea ohjata takaisin odottamaan, mutta kun se viimein onnistui, Iida ilmoittautui seuraavaksi. Iidan hevonen Seelia oli musta, hieno, tamma ja isoaskelinen koluhevonen. Seelia lähti reippaasti hienoon ja koottuun laukkaan. En ollut koskaan nähnyt kenenkään ratsastavan niin hyvin. En kenenkään, paitsi Katatun. Katatu ja minä päätimme kuitenkin mennä samaan aikaan, sillä hepat tiesivät toisensa ja Obsu liikkuu paremmin maastossa kaverin kanssa. Nostin käynnistä kivan laukan, joka oli tasainen ja hevonen kulki kaula pyöreänä. Katatu meni isolla ruunikolla, joka meni hänen kanssa niin nätisti.

21.00
Sain Obsun karsinaan ja hoidin hänet ripeästi pois. Vein varusteet paikoilleen ja vein suojat sekä loimen kuivaushuoneeseen. Riisuin kypärän sekä muut varusteet kaappiin. Pistin Katatulle viestin: Sopiiko, jos olen yötä tallilla? Vastaus tuli pian: Tottakai! Katatu toi minulle puhtaat petivaatteet ja toivotti minulle hyvää yötä. Ennenkuin menin pehkuihin, tuijotin vielä hetken ikkunasta tähtitaivasta. Otin muin, jonka kaadoin täyteen kuumaa glögiä. Silloin tiesin, että Joulu on luonamme nyt.

Hyvää Joulua Katatu! 🥰
VastaaPoista
Vastaukset
Lucy8/17/2022 10:41:00 ip.
TODENNÄKÖISESTI VIIMEINEN RATSATSUS LOKILLA

Heräsin aamu 7.00 kun herätys alkoi piipata ärsyttävästi. Aina ei ole motivaatiota mennä tallille, mutta ei varsinkaan silloin kun tietää jonkun kamalan asian tapahtuvan. Olin laittanut päivä sitten Katatulle viestiä, että minun pitää lopettaa yli vuoden treeni Lokin kanssa. Päätös harmitti, mutta uskoin tekeväni oikean asian. Ennenkuin alan kertoa tarinaa, aloitan tekstin kertaamalla muistoja.

Syksy
Muistan kun syksyllä minä ja Loki maastoiltiin ihanissa ympäristöissä, missä punertavat lehdet humisivat, Käytiin ponin kanssa kanttarelli metsässä ja treenattiin myös maneesissa kaksi kertaa viikossa esteitä ja kerran viikossa sileää tai puomi treeniä. Ponin virkeys aina ilahdutti, jopa niilläkin säillä, kun oli kylmät ja märät kelit.

Talvi
Hanki laukat on jäänyt erityisesti mieleen kun poni rykäisi alta, ja yritin epätoivoisena hidastaa yli virkeätä ponia. Katatuhan sen sanoi: "Loki on ollu lähi aikoina ylienerginen".
Kerran tämä höpsö poni myös söi mulle tarkotetun piparin, ja näytti maistuvan.

Kevät
Kevät hanget olivat vielä alku keväästä upeat, eli kokeiltiin Lokin kanssa hiihtoratsastusta. Esteponina Loki ei piitannut ollenkaan ja pian olin sukset ristissä puskassa. Loppu keväästä taas päästiin hyppäämään kentälle ja sitä poni RAKASTI.

Kesä
Kesän hauskin kohta on tottakai pikkuloikat maastoesteiden yli. Poni kiiti kun raketti ja kukakohan laski, että monta kertaa sanoin "prrrrrr..". Hypäättiin myös enemmän kun koskaan.

Loki, olet opettanut paljon, mutta nyt on aikani päästää irti vaikka en todella haluaisi.
Ehkä me näämme pian jos kukaan uusista hoitsuistani ei ole sopiva :)

VastaaPoista
Vastaukset
Lucy9/27/2022 11:12:00 ip.
Tämän päivän estetunti Kirkalla:
Nousin selkään klo 11.00 aamurähmät silmissä. Katatu tulisi valmentamaan minua 11.15, joten minulla oli hyvin aikaa ottaa itsenäiset alkukäynnit ja aloittaa jo ravejakin. Maneesissa oli hiljaista ratsastaa, sillä muiden hevosten ja ratsastajien häsläys ei kuulunut maneesille. Havahduin ajatuksistani siihen, kun Katatu käveli maneesiin sisään. "Moi!". Katatun ilmeestä päätellen hän oli helpottunut, että olin ehtinyt aloittaa jo itse verryttelyn.
Seuraavaksi Katatu alkoi laittaa kavaletti tehtävää, samalla kun otin laukkoja uralla. Kirka tuntui selästä tosi energiseltä ja ei oiken kuunnellut pidätettä. Tiesi heti mistä tämä johtui, joten kysyin Katatulta voinko ottaa pitkät sivut kevyessä istunnassa ja mennä tavallista kovempaa, jotta heppa ei esteillä sähläisi ja kiitäisi. Muutaman onnistuneen laukka-kerran jälkeen alettiin tulemaan 40cm ristikkoa ravi lähestymisellä. Tavoitteena oli, että Kirka nostaisi esteen päällä laukan. Kaikki kolme kertaa onnistui tosi hyvin ja Kirka oli tosi kiva ratsastaa. Sen jälkeen alettin tulla samaa ristikkoa laukka lähestymisellä, mutta esteen eteen lisättiin maapuomi, josta kolme laukka-askelta esteelle. Ensimmäisellä kerralla Kirka innostui ja meni kovaa, joten tultiin se vahingossa kahdella. Kahdella seuraavalla hevonen meni niin hyvin, että taputuksia ropisi paljon. Sitten otettiin välikäynnit ja Katatu laittoi meille kahden esteen linjan, mitkä toinen oli 50cm ja toinen 70cm. Välikäyntejen jälkeen keräilin ohjat ja herättelin hevosen ravilla. Sitten aloittettiin tehtävä. Tavoitteena oli päästä esteiden väli viidellä isolla askeleella. "yks, kaks, KOL." laskin ensimmäiselle ja sille tuli hyvä, mutta vähän pieni hyppy. "Chi chi" maiskutin pari kertaa, jotta reippaus olisi varmaa. "yks, kaks, kol, nel, vii-" olin laskemassa mutta Kirka hyppääkin VALTAVAN loikan 60cm esteen yli. Tulen vähän eteen, mutta korjaan istuntani nopeasti. Tultiin toisen kerran se rytmikkäästi ja hyvin. Sitten Katatu laittoi molemmat 60 cm, mutta toinen este oli okseri. Heti laukan nostaessa pidin huolen, että laukassa oli hyvä tempo ja tultaisiin reipas lähestyminen. Myös viiden laukka askeleem väli oli nyt 3 isoa tai 4 pientä. Pyrin kolmeen isoon, koska yleensä Kirka hyppää paremmat hypyt jos tulee kovempaa. "yks, kaks, kol" Kirka hyppäsi hienon hypyn, mutta en ehtinyt ajatella sitä, kun vielä okseri oli edessä. Mitä lähemmäs ratsastin estettä, sen isommalta se alkoi näyttää. "Chi Chi" maiskutin ja annoin yhdet pohkeet. "yks, kaks, kol" ja esteen päälle tuli ainakin 50cm ilmavaran nätti loikka. Taputin ja annoin hevosen taas kävellä. Hymyilin kun näin sivu silmällä kun Katatu laittoi 90cm pystyn ja metrin okserin, mutta hymy hyytyi kun niiden välille mahtui vaan 4 hevosvälillä. Otin taas hevosen laukkaan ja pyysin hevosen laukkaan. Kirkan reippaus tuli tällä kertaa hänestä itse ja nyt minun tehtävä oli vaan pidättää. Ekalle esteelle tuli iso ja pyöreä nätti loikka. Tokalle esteelle jouduin vähän pidättämään, koska muuten en olisi itse päässyt kunnolla hyppyyn mukaan ja sille esteelle tuli päivän parhain hyppy.
VastaaPoista
Vastaukset

Lisää kommentti

Hae tästä blogista

Virtuaalitalli Moonlight

LUCY

Lucy

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Kesän viimeiset hetket

Syksy taittuu talveen